Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Kala pahenee", vastasi tämä huoletonna käyden eteenpäin. Puoleksi kääntyen näytti hän, että hänellä oli pieni verkko, jossa oli yksi mullo, oikealla käsivarrellaan riippumassa. "Eikö sitä sellaisessa tapauksessa olisi mahdollista palkita, miten?" "Ei!" "Ei? Siis ei... Mutta miten on kiitollisuuteni laita?" "Pitäkää se itse!" "Vai niin!
Omar otti nämät ystävyyden osoitukset huoletonna vastaan, ja kun Abdallah, allapäin ja pahoilla mielin, oli lähtenyt huoneesta ja poismennessään useita kertoja oli katsonut taaksensa, puhkesi egyptiläinen sanomaan: Mitä ajattelit sinä, isäseni, kun annoit minun noin kauan olla tuon beduiinin luona.
Ylhäältä korkeudesta taivaan avaruuden tuhansien tähtien keskeltä loisti Herran ikuisesti valvovat silmät maailman onnen ja onnettomuuden yli! Annan mieleen johtui se onnellinen aika, jolloin vielä eli vanhempainsa luona iloisena ja huoletonna lapsena, jolloin hellät kädet häntä kantoivat ja lempeät silmät valvoivat.
Kuink' altis ihminen on velttouteen Ja mielii huoletonna huikennella! Silloinpa työnnän hälle perkeleen, Ku saa hänt' ärryttää ja kiihotella. Vaan, aito taivaiset, te riemahdelkaa, Rikasta kaunon-eloa ihannelkaa! Ikuinen kehkeemys, jok' elää, ylenee, Syleilköön teitä lemmen kahlehilla! Mik' aian vuolla häälyy, harhailee, Se kiinnitelkää iki-aatoksilla!
Koiran uudestaan haukkuessa oli Markus huoletonna astunut metsästä ja viheriälakkista huomaamatta kulki maantietä kotiin päin. Sittemmin oli hän tosin kääntynyt takasin metsänvartijan huoneesen ja valo loisti yhä vielä akkunasta, kuten himeä tähti metsään, mutta hevonen ja ratsastaja olivat kadonneet, kuin yöllinen kummitus.
Usein pistäysi hän piiloon johonkin soppeen, nauttien siellä iloista vapautta, loikoillen huoletonna. Silloin kuului yli kyläkunnan Mattilan emännän kimakka huuto: "Huuto-Jussi! mihinkä riivattuun se Jussi nyt meni!"
Jalo eläin oli kylliksi väkevä häntä suojelemaan, vaikka hän olisi suden kynsiin joutunut, jota ei toki keskellä kesää voinut odottaakaan. Huoletonna, sydän kepeänä hän kulki kotia kohti, jonne hän puolentoista tunnin jälkeen onnellisesti saapui. Suurella ilohuudolla poikaa ensin kohtaavat palveliat ottivat vastaan.
Hän katseli kärpäsiä, jotka lentelivät ilmassa ja hän ajatteli: "Tuollainen eläin on sentään onnellinen, se lentelee huoletonna eikä sen tarvitse maksaa korkoja". Väliin huokasi hän syvään, ja huuliltaan kuului heikko huudahdus: "Jumalani, Oi Jumalani!" Silloin näki hän aivan odottamatta ovessa herra Justin käyrän nenän, jonka alta näkyi hänen piippunsa kiperä varsi.
Samassa käänsi hän selkänsä päin hämmästynyttä nuorukaista. Mutta Liborius kuiskasi tämän korvaan: "mene vaan huoletonna kotiin, Leo! Kun sinä huomenna nouset laivaan, ei tämä kunnon merimies enää murise. Terveisiä äidillesi, poikaseni!" Suuresti kiitollisena puristi Leo sydämellisesti asian-ajajan kättä, ja lähti matkoihinsa.
Fennefos tunsi hänet ja intohimoinen luontonsa pääsi taas voitolle, kun hän näki tuon kääntymättömän vanhuksen, joka käveli noin huoletonna synneissään keskellä rikkauttaan, silmien ja lihan hekkuman ympäröimänä, käveli avo-silmin suoraan helvetin piinaan. Hän tarttui sauvaansa ja meni eteenpäin; he saisivat kokea tuolla kaupungissa, että Hans Nilsen Fennefos oli palannut.
Päivän Sana
Muut Etsivät