Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Ja oli yksi mennyt muutaman penikulman päähän, koittamaan, jos mahdollista olisi, saada ostaa muutaman lusikallisen suolaa yhden pikkuisen hopearahan edestä, jonga he yhdeltä upseerilta saaneet olivat.
"No tänne sitä sitte! Perkele! Mieheni ovat niin janoissaan että kieli lakeen takertuu. Käske tuomaan olvi tänne ulos!" Näin sanoen poistui hän, heitettyänsä kumartavalle Torkkulaiselle muutaman hopearahan. "Hm, hm", mutisi tämä, laskeissaan rahoja, "tämä riittää tuskin puoleksi. Mutta kyllä minun kai täytyy kuitenkin totella; tuolla upseerilla näyttää olevan runsaasti rahoja".
Vanhat tuolit vaan kannoin äskön vinniltä alas ja nyt tämän korin, en muuta". "No, no", puheli pormestari, ja kulmakarvat menivät jälleen entiseen asentoonsa. "Suuri poika kehtaa itkeä tuossa suu väärässä. Sisso! Heitä pois ruikutus!" Näin puhellessaan kaivoi pormestari taskustaan pienen hopearahan ja pisti sen pojan kouraan.
"Hyvästi Antero!" huusi hän. Sitten heitti hän hopeariksin puotipöydälle. "Anna se isälleni, Lauri Varpuselle!" olivat hänen viimeiset sanansa. Antero otti hopearahan ja katseli sitä tarkasti. "Onko se oikeakaan?" kysyi hän itseltään; niin ihmeissään oli hän. "Ensin korvapuusti, sitten hopea-riksi, se ei ole kapteenin tapoja" mumisi hän. Samassa kuului kääsien kolina kadulta. Antero juoksi ovelle.
Minä näin nuoren herran kohta ottavan esiin kukkaronsa ja aikovan heittää suuren hopearahan hattuun, mutta setä lykkäsi anteliaan käden takaisin. "Minkälainen käsityöläinen olette?" kysyi hän kerjäävältä. "Puuseppä." "Oletteko hakeneet työtä kaupungissa?" "Olen, armollinen herra, kaikkialla! Mutta en ole saanut, en ollenkaan, ja Jumala tietää, että mielelläni tekisin mitä hyvänsä!
Tosin se veitikka, tämän huudettuaan, pisti ulos kieltänsä, vihjaisten toisille kaltaisilleen hulivileille; mutta lakintekijä, joka ei tuota syrjätemppua huomannut, viskasi hänelle hopearahan, kehoitukseksi sotureille näin osoitetusta kunnian-osoituksesta.
Ja hän laski maihin, painaen ukon käteen hopearahan. Vaan tämähän on liikaa tuota Antero painoi vielä toisen samanlaisen. Mutta tuota enhän minä, ka, kun yhä vaan lisää... Ottakaa nyt vaan. Ukko oli tullut totiseksi, melkein hartaaksi, oli samalla kuin vähän häpeissään, otti sitten lakin päästään ja kumarsi syvään. Ettekö tule pihaan? kysyi Antero, En uskalla, kun ne saatavat ovat maksamatta.
"He sanoivat: Jos Brownin lehmä antaa maitoa, jossa ei ole vettä, ja jos on vettä maidossa kun sitä myydään, niin me, haltiattaret, nipistämme Mr Brownia vallan siniseksi; ja kun Brown ensi kerta sairastuu jäsentautiin, niin haltiattaret eivät loihdi sitä pois." Sen sanottuansa Lily pani hopearahan Brownin käteen, hyppäsi keveästi maalle ja Kenelm seurasi häntä.
"Sinä olet hupsu, tyttö parka; kummako se, kummako se, hän pieksää lapsiraukkansa vielä kuolijaaksi", ja hän otti pöytälaatikostansa ison hopearahan ja lisäsi: "pidä sinä itse tämä tahi anna pikemmin äidillesi, vaan älä suinkaan näytä isällesi."
Toinen vanhempi, paksu herra, aukasi kukkaronsa ja heitti pienen hopearahan lasten eteen tielle. "NO, sinun eteesi se putosi ja sinulle hän sen heittikin", sanoi Elsa pojalle, "Kyllä se kuuluu, ei minulle eikä sinulle, vaan molemmille", arveli poika. "Mikä sinun nimes on?" sanoi Elsa. "Minun nimeni on Matti."
Päivän Sana
Muut Etsivät