United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !
Herra nousi nyt seisaalleen ja silmättyään huudahti: »Hohoh! Onpa siinä kokoa!» On siinä kokoa, mutta noita soita siinä on paljon, sanoi Mauno. Herra viiletteli sormellaan kuvioita ja tuokion perästä sanoi: Onhan tässä kuiviakin maita. Missä maissa sinä olet käynyt? Mauno osoitti sormellaan karttaan ja sanoi: »Noissa maissa olen käynyt ja matkallani nähnyt monta näitä kumpuja.»
ELIAS. Juuri teillepä sen sanon, vaan en kellenkään toiselle. Katsokaat, laita on niin, että minäkin krokailen vähän kirjoittaa. ANTON. Haarulla? Höh! ELIAS. Hanhenkynällä. ANTON. Jolla painelet oikein hanhenjalkoja paperis täyteen, höhöh! ELIAS. Sanoja, herra, ja kiivaitakin, jos niin tarvitaan. ANTON. Hyvä, hyvä, mutta tule asiaan! ELIAS. Tulen kohta.
Mutta kun minä jouduin Mellander'in vaimoksi, satuin Tukholmassa eräissä laulajaisissa näkemään nuoruuden kumppaniani, joka nyt oli päässyt kreivinna B:ksi ja minä hänelle noikkaan ja noikkaan, ... mutta mitäpä luulette? Hän katselee minua tarkkaan, vaan eipä tervehdäkkään eikä ole minua tuntevinaankaan. 'Hohoh! ajattelin minä.
Luulisippa teitä kuullessaan, että koko Ranskanmaa on vaarassa, jos pahaksi onneksi satutaan ottamaan kiini joku teidän muskettisoturinne. Hohoh! mitä melua yhdestä muskettisoturista! Minä otatan kiini kymmenen, saakeli soikoon, sata, koko komppaniian! enkä suvaitse että tirahdetaan sanaakaan.
Tälle leikinteolle, joka oli aivan hänen seuransa luonteen mukainen, nauroi De la Marck niin että kaikki hänen kylkiluunsa hyppelivät. Mutta kun toinen sotamies, jolla näytti olleen huonompi maine, yritti samaa vallattomuutta, De la Marck heti paikalla teki lopun leikistä, joka pian olisi tyhjentänyt pöydän kaikista sen kallisarvoisista koristeista. »Hohoh!
»Hohoh teitä, olettepa te aika tuittupää!» sanoi pyöveli. »Jos edes olisitte sanonut kunnon miehen, niin olisi siinä hiukkanen totta mutta kunnian miehiä, niiden kanssahan minä olen tekemisissä joka päivä, yhtä läheisessä kuin olin tulemaisillani teidänkin kanssanne. Mutta menkää Herran nimeen ja seurustelkaa oman itsenne kanssa.
"Eipä", vastasi tämä huolettomasti ja korskeasti, "minulla on teille vielä vähän sanottavaa". "Milloinka ja missä vain suvaitsette!" sanoi kornetti kiivastuen. "Hohoh! Hohoh!" vastasi ilkkuen toinen, "panetteko noin pahaksenne?
Hän ehkä on taipuvainen kevytmielisyyteen ja menee halusta pois vanhasta ikävästä vaimostaan tuonne..." "Hohoh, hohoh!" keskeytin minä häntä, "tämmöinen pakkovarovaisuus on melkein liikaa. Onko sinulla mitään syytä siihen luuloon, että hän luonnostaan on kevyt-mielinen?" "Ei juuri erittäin ... mutta tänä kevytmielisenä aikakautena löytyy uskollisuutta ja kestäväisyyttä ylen harvassa.
Missä on yölakkini? kah tuossa. Hohoh! hohoh! Sinä Julia, näet kaikki aivan ruusuhohteessa! Julia. Minä näen, että sulhasten tulee olla varoillaan ett'eivät puhu kunnioituksesta... Mutta varmaan tiedän, ett'ei Algernon ole käyttänyt tuota hirveätä sanaa, vaan päin vastoin jotakin oikein harrasta ja sydämmellistä. Emilia kulta, tuo kirjeesi tänne. Saatpa nähdä, että olet häntä väärin tuominnut.