Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. marraskuuta 2025


Hän vei Hinkin kilometrin päässä olevalle korkealle kalliolle, jossa oli olkiin kääritty suunnaton pystyriuku. Siellä sanoi kapteeni vahtimiehille: Saatte mennä, nyt ei täällä vahtia enää tarvita. Mutta Hinkille sanoi: Onko sinulla tulta? Hinkki vastasi: On. Vahtimiesten mentyä kapteeni kääntyi päin kaupunkia, joka tuhansine tuikkivine valoineen lepäsi kirkkaan tähtitaivaan alla.

Ne odottavat, sanoi aliupseeri, näes, täytyy odottaa, täytyy saada ensin tietää tuleeko siitä vallankumouksesta mitään. Juu, juu, sanoi Hinkki, vaikka ei ollenkaan ymmärtänyt miksi asia olisi voinut odottamisesta muuttua. Näithän itse, sanoi taas tykkimies, että ne ampuivat ylitse.

Jo puoli matkassa salmea Hinkki katsoi välttämättömäksi temmata saappaat irti selän takaa ja antaa mennä. Mutta vyön solmu tällöin aukeni ja takki solui vyötäisiltä ja jäi sekin. Melkein oli Hinkki siihen tyytyväinen, sillä sekin kevensi ihmeellisesti väsyttävää uintia. Vähissä voimin hän pääsi Santahaminan rantaan. Siihen kohti oli meri ajanut hienoa hiekkaa, joka oli päivän paisteessa kuumennut.

Ja näin hän ryypiskeli ja soitteli kunnes lakon päivät päättyivät ja Hinkki oli päässyt elämänsä ehkä kaikkein ikävimmästä ajasta.

Sen takaa kuului kadulta kiivasta puhelua ja selittelyä. Silloin Hinkki tuli varkain esille pihan pimeästä nurkasta ja sanoi kohta iloisesti: Lähdeks merille? Aivan kuin olisi odottanut, että kapteeni ilahtuen lyö häntä olalle ja yhtä reippaasti vastaa: Lähdetään vaan!

Ja pian he nousivat hänen sanoillansa puhumaan kansan keskuuteen ja puhuivat yhtä voimallisesti kuin mustatukka. Ja mustatukan asia, Hinkin sakin käsiin tultuansa, alkoi levitä ennen tuntemattomalla vauhdilla, ja täytti pian koko kaupungin. Mutta Hinkki itse kyllästyi tähänkin.

Taitaa, sanoi Hinkki, mutta jos se on meidän puolella, niin kas kun ei se ole tullut lähemmäksi. Sitä laivastoa ne ovat täällä varttoneet kuin nousevaa päivää. Siinä se on nyt! Luuletko ettei se olisikaan vallankumouksellinen? Hinkki viittasi kädellään Kuninkaansaaren patterien ulkolinjaa, ja sanoi: Mitäs ne tuolla tekevät? Ne kääntävät tykkejänsä merelle päin, eikä siellä nyt enää ketään naurata.

Ilma pimeni, jylhistyi, kylmeni kosteammaksi. Hinkki vaan meloi suoraan surman suuhun. Kaukana idän taivaan takana on suuri valtakunta, jonka laumat hallitsevat puoli maailmaa. Tämä valtakunta on rakentanut linnoituksen mereen ja pannut sotamiehensä sen valtaa vartioimaan. Mutta Hinkki soutaa vihellellen kohti kitaa.

Enin osa siitä oli rakennettu suoraan veteen, joka veneen lähestyessä kumeasti lotisi kivien vihreissä uurteissa. Muutamassa kohti pisti karin kivet esille ja siinä oli ruohon tupsuja kasvanut karikivien ja linnankivien väliin. Pitele noista, sanoi Hinkki, minä tahdon kuunnella. Kapteeni tarttui ruohontupsuihin, Hinkki nousi pystyyn ja kallisti korvansa kiviseinää vasten.

Magda alkoi äänekkäästi nauraa, mutta tuli äkkiä totiseksi ja rupesi Hinkiltä kysymään: Etkös ole Hannekselle sanonut mikä paikka... Totta Hinkki teki sille jotain merkkiä, koska se jätti kysymyksensä kesken. Ja Magda rupesi senjälkeen kapteenille vielä hellemmäksi ja käytöksessään entistään hienommaksi.

Päivän Sana

valmistajansa

Muut Etsivät