Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Minä katsoin avonaisesti häntä silmiin. Todella, pikku Liisi? Olitko sinä niin järkevä? Siihen en virkkanut mitään. Hänkin vaikeni hetken ja tarkasteli minua. Kuule hän vilkaisi Anttiin, minä nyt kysyn sinulta yhtä asiaa. Hän kääntyi, hymyili ja hiljensi äänensä, kun jatkoi: Oletko sinä taipuvainen mustasukkaisuuteen? Agnes
Mäkinen, epätasainen katu, ilman katuvierustaa, ja tavattoman paljon lokaa. Koira haukkui erään talon portilla. Häntäkö? Ei, poliisi siellä käveli, koira läksi hänen jäljessään ja haukkui yhä raivokkaammin. Kun ei vaan kääntyisi katsomaan taakseen ja älyäisi häntä. Elli hiljensi askeleitaan, kunnes poliisi kääntyi poikkikadulle. Puiston penkille hän vajosi istumaan. Olipa hän tosiaankin väsynyt!
Kun hän hymyilee tai ilostuu, on hänellä kyllä kaunis ilme; mutta miksi hän taas on pannut tuon sinisen nauhan palmikkoonsa? Punainen sopisi siihen paremmin. Mutta eihän sitä voi hänelle sanoa. Niitä ne ovat! huudahti Kaarina yht'äkkiä vilkkaasti ja yritti kiiruhtaa askeleitaan, mutta hiljensi taas. Ne eivät voi olla ketään muita, koska kääntyvät tänne päin. Mitkä niiden nimet nyt olivatkaan?
Isäntä» tässä vilkaisi hän varovasti ympärilleen ja hiljensi äänensä kuiskinaksi »isäntä on pitkä, muhkea mies, kuten kyllä tiedätte, mr Utterson, mutta tämä oli pikemminkin kääpiö». Utterson koetti väitellä vastaan. »Herra Jumala, sir!» huudahti Poole, »luuletteko todellakin, että minä en voi tuntea tohtoria palveltuani häntä ummelleen kaksikymmentä vuotta?
Nyt piti jo lopultakin lähdettämän liikkeelle. Valoisa oli yö. Iisakki käveli edellä männikköön vievälle polulle, Kero-Pieti köpitti perässä, harmaa villapusero yllään, takki käsivarrella. Iisakin jalka nousi vielä keveästi, ja hän käveli joutuisasti. Saarnamiehen askel oli lyhyt ja epävarma. "Elähän kävele niin nopeasti", pyysi Kero-Pieti. Iisakki hiljensi kulkuaan.
Silloin hän jätti sukset pois ja koetti ryömien lähestyä laumaa, joka hitaasti kulki laaksoa ylöspäin, kuitenkin siksi joutuisasti, että Antilla oli täysi työ seuratessa eikä hän niitä kuitenkaan saavuttanut. Hän alkoi jo kyllästyä ja yritti näyttäytyä saadakseen sillä tavoin peurat säikytetyksi syöksemään ylämäkeen; mutta silloin lauma hiljensi kulkuaan ja Antti pääsi lähemmäksi.
Sano rehellisesti, onko siinä mitään pahaa, että joku ihminen menee kotiin? Sano! Kapteeni räpytteli vähän aikaa silmiänsä ja sanoi sitten: Ei. Muuta ei Kerttu toistaiseksi tarvinnutkaan. Hän tarttui kapteenia käteen ja alkoi vetää. Kapteeni tuli. Kaupungin kadulle päästyänsä Kerttu rupesi käymään kapteenin kanssa käsikynkässä ja hiljensi vauhtia niin ettei käynti näyttänyt kiireiseltä.
Ja hän huomasi innoissaan kulkevansa tarpeettoman pian, ja hiljensi äkkiä ja huokasi naurahtaen rinnan täydeltä, nauttien leppeästä tuulesta ja kuusta, joka nopeasti riensi pilvien lomitse. Ensimäinen vanki, jonka yhteyteen Helena tuli, ei siis ollut Souvari-Heikki.
He olivat valmiit siinä silmänräpäyksessä surmaamaan vaikka kenen. Mutta kenraali hiljensi ääntään ja sanoi, että he kumminkaan eivät saa unohtaa viimeistä velvollisuuttaan. joka oli avun anominen ylhäältä. Heti sen jälkeen komea kenraali ratsasti syrjään, ja minä näin kuinka kunnia-arvoisa piispa, kiiltävä kultaristi rinnassa, astui rintaman eteen.
pysäytti kaiustaan tuon lyyryn kauniin ja pyhät hiljensi sen kielet, joita kädellään Taivas virittää ja soittaa. Oikeille pyynnöille kuink' olla kuurot olennot vois ne, jotka rohkaistakseen mua pyyntöön, vaikenivat kaikk' yhtaikaa? On oikein, että tuskaa ääretöntä se saa, ken rakkaudesta ajalliseen tuon ikirakkauden yltään riisuu.
Päivän Sana
Muut Etsivät