Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Iloisena katseli Georg paperoittuja, somilla kuvilla ja peilillä varustettuja seiniä, vakavia, kauniita huonekaluja, mukavaa sohvaa, kirjoituspulpettia, joka oli sijoitettu muutaman akkunan viereen, josta oli näköala vilkkaalle kadulle. Georgin mieltymys ei jäänyt mestarilta huomaamatta ja hän hieroi tyytyväisenä käsiään.
Ilmiantajaksi ei meistä kukaan rupea, ei yksityisesti eikä liioin luokkana! Ei vaikka joka mies erotettaisiin, lisäsin vielä. Sanoin ja istuin. Rehtori kalpeni. Pitkän aikaa hän seisoi äänettömänä ja hieroi kaulustansa. Sitten meni sanaakaan sanomatta opettajahuoneeseen; sillä kouluneuvosto oli asiaa varten koolla.
Hän laski usein kirjan alas mahallensa, otti lasit nenältään, hieroi intohimoisesti silmiään ja kääntäen päätänsä Heikkiin päin, joka luki pöydän ääressä ikkunan luona, sanoi jotakin, jota oli kauan hautonut, jotakin ilkeätä, myrkyllistä, joka karmi Heikin sydäntä. Hegeliä ei Olli voinut ollenkaan kärsiä. Filosofeista hän voi suvaita vain Schopenhaueria ja historioitsijoista vain Bucklea.
Neekerityttö otti kasvin, pesi sen kolmasti, hieroi sen rikki käsissään, mumisten muutamia salamielisiä sanoja; sitten survoi hän lehdet vaskimorttelissa ja seoitti niihin mausteita ja maitoa. Kas tässä semmoista mikä lievittää tuskasi, sanoi hän. Juotuansa Omar heti tunsi päänsä helpommaksi.
Hän nousi istualle sohvalla ja hieroi silmiänsä, mutta hän luuli sen kumminkin olevan unta. Ei, unta se ei enään ollut sillä seinän takaahan se ääni kuului. "Ihan sama ääni kuin silloinkin! Olleeko hän sama mieskin?" tuumi mamseli itsekseen. Mamseli veti kellonnauhaa. Elsa tuli sisään juoksujalassa. "Tiedätkö sinä Elsa, kuka vieras tuolla on Isakki-herran kamarissa?" "Maisterin isä."
Hän oli antanut taloudellisen kasvatuksen, mikä hankki tytölle kunniallisen miehen, pitänyt tavanmukaisesti häät ja varustanut säädylliset myötäjäiset, mitä muuta voitiin häneltä vaatia? Nyt oli hänellä aikaa ajatella omainkin lastensa tulevaisuutta. Kaikki oli hänen viisaalla johdollaan mennyt hyvin hän hieroi tyytyväisenä käsiään.
On kyllä hän on aina ruhtinaan mukana hän ei päästä häntä milloinkaan pois näkyvistään. Saattepa nähdä häntä la bella duchessa! Näin sanoen hän taas purskahti nauruun, hieroi käsiään, ja sitten hän meni takaisin virkahuoneesensa. Päivä kului, tuskin muistan kuinka se kului, paitsi että koko sydämeni oli raivon ja katkeruuden myrskyssä.
Bergit ei here? god dam". Näin sanoen pani englantilainen hatun päähänsä ja meni. Ovessa hän kääntyi. "Farewell!" sanoi hän ja lähti kulkemaan poispäin. "Haa haa haa!" nauroi lukkari, joka oli noussut ja katseli hänen jälkeensä, "sen olet sinä aikaan saanut, Nils Torgersen; kyllä sinulla on paras kalastusonni tänä päivänä", ja lukkari käveli edes-takaisin lattialla ja hieroi käsiänsä.
Hän joutui hämmennyksiin ja häneltä puuttui sanoja millä olisi ajatuksensa ilmaissut. Hän soperoitsi muutamia sekavia sanoja: Miss ... miss Jenuy ... minä tahdon teidän edestänne... Crockston, joka piti häntä silmällä, hieroi käsiään ihastuksesta ja jupisi itsekseen: Hyvin on asiat! Tiesinhän sen.
Henrik huusi: pidä vaari! vaan Andreas ei sitä kuullut, hevoset kaasivat hänet maahan. Uha! Ellen pidätti hevoset, vaan se oli myöhäistä. Hän ikäänkuin tunsi omissa säärissään miltä se tuntui, kun etu-pyörät vyörivät Andreaksen ruumiin yli; sitten tuli takapyörät, vaunut hypähtivät ilmaan... Neiti! Neiti Ellen! Hyvä Jumala neiti!... Ellen heräsi ja hieroi silmiänsä. Mikä on? Kuka kutsuu?
Päivän Sana
Muut Etsivät