United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !


Janet uskalsi viitata siihen, että tätini ehkä suotta kiusasi itseänsä, ja että hän luuli puheen-alaisen aasin silloin olevan hiekan- ja soran-ajossa sekä että sen siis ei ollut mahdollinen nurmikkoa häiritä. Mutta tätini ei ottanut sitä kuullaksensa.

Mainittakoon lisäksi, että sulttanilla, hiekan tähden, joka Kuolleen meren partailla on kuin hienoin tuhka, eli ehkä itämaalaisesta ylpeydestä, oli turbaniinsa kiinnitetty hunnuntapainen vaate, joka osaksi esti hänen jaloja kasvojansa näkymästä. Hän ratsasti maidonvalkeaa arapialaista hevosta, joka kantoi häntä ikäänkuin tietäen ja ylpeillen jalosta kuormastansa. Muu esitteleminen oli joutavaa.

Nuori miesi istui yhä pöydässä ja puhalsi suustansa sikarinsavua pienissä pyörylöissä, kuunnellen hajamielisenä vaunujen jyrinää ja kadulla-myyjien erilaista huutoa. Ensiksi tuli hiekan myyjä, huutaen käheällä, piipittävällä äänellä: "Hiekkaa, hiekkaa, keltaista hiekkaa!"

Olen soutanut jyrkän kallion ohitse hiekkarantaisen lahden pohjaan, jossa on virepuut petäjikön reunassa. Levitän pyydykseni niille kuivamaan, puhdistellen niitä ilmanhengen hivellessä hartioita ja auringon lämmittäessä selkää ja hiekan jalkaa.

Kaikki katsoo Ellin armautta: Leikkii tuossa hiekan heltehessä, Läikkyy lainehina kultakutrit, Liehuellen tuulen tuttavina, Päilyy ihmelähtehenä silmä Tumman ripsiverhon siimeksessä, Kuvastaapi taivahan kuvia, Tyynen, pilvisaihottoman taivaan, Kajastaapi kasvojen kukoistus Vienon, puhtahimman aamupuhteen; Mut on kaiken kauneuden ihme, Ett'ei Elli tiedä ihmettänsä. "Ah, ihanaa! Miten on Sulonen!

»Ei, nuoran yli aiotaan hypätä», vastaa Tommola. He etsivät pytyllisen tervaa ja pitkän pyykkinuoran. Sitten he menevät rannalle, Tommola edeltä sääriään ponnahutellen, Muttinen perästä, jokin kirja kainalossa ja huokaillen. Emännöitsijä on luvannut tuoda sinne myöhemmin päiväkahvit. Aurinko on lämmittänyt rannalla hiekan niin, että se polttaa jalkapohjia.

Syviin raiteihin kulunut tie kierteli tummassa havumetsässä, jossa siellä täällä molemmin puolin tietä helkkyi keltaiset hiekan kirjavat koivun lehdet, joista osa ei ollut vielä pudonnut. Puolimatkasta metsä loppui, ja syrjiltä avautui peltoja, loisti luostarin kultaisia ristejä ja kirkon kupuja.

Ne olivat yhä samat pienet lapset, joitten kirkkaassa pinnassa Hilja ennen muinoin oli nähnyt Ahdin tyttären nyökkäävän päätään, ja joitten virtaa myöten Juhani pani herneenpalko-veneensä uimaan. Sohiseva sohisi yhä hiljaan kesäilloin; Kohiseva kohisi yhä yhtä vallattomasti hiekan ja kivien yli.

Päivemmällä, kun ei enää mitään ole korjattavaa ja kun ruumiit on huolellisesti haudattu harjun juureen sekä kaksi miestä lähetetty etelään päin viemään piispan osaa, vieritetään tynnyrit soittaen ja remuten tupiin, suuret puuhaarikat pannaan pöydille, miehet ja koristautuneet naiset istuutuvat penkeille, luukut ja ovet suljetaan ja päivät pääksytysten makaa pieni kalastajain kylä hurjassa, tajuttomassa pauhussa, laulaen ja meluten valoisat päivät ja pimeät yöt, hiekan ja valkoisten vaahtopallojen lennellessä kattojen yli.

Niistä nä'imme Peloilan kirkon likeellä yhden, joka oli sylen korkuinen ja osaksi hiekan ottamalla kaivettu, niin että ihmisen pääkalloja sekä muita luita oli näkyvissä. Itsellemme ei kuitenkaan sopinut kaivaa` taikka kaivattaa` niitä ja ottaa` niistä mitä, Ovatkin ne oppineilta sel'itetyt olevan Wenäläisien vanhoja hautoja.