Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Yhtäkkiä hän muutti latuansa, astui lähitse Koipi-Siukkua ja polki tämän jalalle. Siukku nosti päätänsä, katsoi Vennun silmiin ja näki, että tämä itsekseen nauroi eikä luonut silmäystäkään häneen. Toiset melskasivat kuin kakarat. Siukku tuijotti vielä hetkisen kenkiinsä, katsahti sitten omituisesti epäröiden Vennuun.
Kuningattaren näytti olevan sangen vaikea saada sanottavaansa sanotuksi, sillä hetkisen aikaa istui hän suu ja silmät puoleksi suljettuina kokoillen ajatuksiansa kovin vanhentuneen ja surullisen näköisenä, jommoisena Elysée oli nähnyt hänet toisinaan; hänen mielestänsä oli kuningatar silloin entistänsä kauniimpi, kun hänen puhdaspiirteisillä kasvoillansa kuvastuivat kaikki uhraukset, kieltäymykset ja hallitsijattaren sekä naisen jaloimmat tunteet.
Vinitius katseli häntä ikäänkuin hänen sanansa olisivat liikkuneet kaiken ihmisymmärryksen ulkopuolella. "Etkö tahtoisi palata Pomponian luo?" "Tahtoisin koko sydämestäni ja palaankin, jos Jumala suo." "Mutta kuule toki minua: palaa! ja minä vannon sinulle kautta kotijumalieni, etten sinua ahdista." Lygia mietti hetkisen ja virkkoi sitten: "En. En minä saa saattaa vaaraan likeisimpiä omaisiani.
Tätä keskustelua pidettiin lastenkamarissa, ja rouva riensi kyökkiin. Hetkisen kuluttua tuli hän takaisin ja sanoi: "Muuttaahan se Katrikin, kuuluu jo olevan paikka." Elsa katsoi rouvaa silmiin ja rouva Elsaa. "En minä tiedä mitä minun pitää tekemän, kun te molemmat muutatte", sanoi rouva harmissaan. "Minä en voi mitään päättää, ennenkuin minä kysyn mummolta", vastasi Elsa.
Vanha Moisio oli niinkuin häneltä olisi selkäranka sulanut, kun hän vetäytyi peräikkunaa kohti, istahti penkille, vaipui kyynärpäänsä varaan ikkunanlautaa vasten ja tuijotti ulos. Olavi istahti sivupenkille, ja hänet valtasi säälin tunne nähdessään vanhan miehen niin masentuneena. Hetkisen päästä tuli Kyllikki sisään, punottavana ja liikutettuna tuli ja hiipi hiljalleen kaapin luo.
Kohta hänen perästänsä astui Fredrik lavalle, otti lakin päästään, katseli ensin hetkisen eteensä maahan ja sitte kuulijoita niin lämpimästi, että se katse sattui kuin tulinen nuoli suloisen Roosan rintaan, sekä lauloi sitte yhden Henrik Frauenlobin hellistä lauluista niin viehättävästi, että kaikki laulajat yksimielisesti tunnustivat, ettei kukan heistä voinut kilpailla nuoren kisällin kanssa.
Hetkisen katsottuani hänen jälkeensä, kuinka hän jäykkänä satulassa istuen ja kolmikolkkahattu syvälle painettuna ratsasti edelleen, käänsin minäkin ratsuni ja kiidätin täyttä karkua päinvastaiseen suuntaan, sillä olihan päämääränäni taas oma isänmaani. Samana päivänä kohta rahat saatuani lähdin kolmannen kerran Lundin ja Tukholman väliselle taipalelle. YHDEKS
Hän tunsi paikan entisistä ajoista, hän kun monta vuotta sitte oli kävellyt siellä Juhanan kanssa ja puoloja poimiskellut. Lehtiä katsellessa vaipui Katrin otsa alas käden nojaan. Hetkisen kuluttua lausui hän hiljaa: "nyt ei tässä ole mitään puoloja, ei kukkia eikä raakaleita."
Minä panen sen lämpiämään tuonne, niin, saamme vielä hetkisen puhella. Siihen on vaan vähän pesuja levitetty kuivamaan. Ajattele, miten hassua!
"Miten on mahdollista", ajatteli hän, "että ihminen voi olla niin onnellinen kuin minä olen?... Onko elämässä todellakin suruja ... olen unohtanut sen kaikki on minusta pelkkää onnea ja rakkautta..." Hän pani kätensä ristiin niskan taakse ja seisoi hetkisen silmät puoleksi ummessa. Huulilla väreili hymy. "Jumalani, miten ihanaa on olla nuori ja kaunis ja rakastettu!" ajatteli hän.
Päivän Sana
Muut Etsivät