United States or Switzerland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Bonthron oli ollut palveluksessa herralla, jonka tilukset olivat Fifen läänissä, ja sieltä hän itsekin oli kotoisin, mikä siis oli luonnollisempi, kuin että muutamat Fifen läänin miehistä, joiden veneitä yhä vilisi Tay-joella, olivat salaa vieneet lääniläisensä ruumiin pois tästä häpäisevästä paikasta?
Samassa tuli komisarjus sisäovesta ja kulki odotushuoneen läpi sitä ovea kohden, missä Gabriel seisoi. Mitäs herralla onkaan asiata? kääntyi hän ruotsiksi Gabrielin puoleen. Gabriel pisti karkeat kätensä selän taakse, ettei ne näkyisi, ja puoleksi nauraen puoleksi ikäänkuin nuhdellen itseänsä sanoi niinkuin vertaiselleen herrastoverille: Sattui tässä vähän ikävyyksiä eilen.
Mutta herralla, joka asui ylhäällä Nikolai Metsänvahdin luona, oli erinomainen vene, musta ylt'ympäri ja punainen pohjasta, ja sitä hän kyllä lainasi kelle hyvänsä. Oikeusneuvos läksi tyttärinensä Nikolai Metsänvahdin talolle päin. Vähän matkan päässä oli Nikolain pieni tyttö, ja hänen he pyysivät juoksemaan ylös ja kysymään, saisivatko he tavata herraa.
Kuningas tuli sen nähtyään varsin malttamattomaksi, niin ettei kukaan voinut häntä hillitä, vaan hän hyppäsi kainaloita myöten veteen, viitaten miekallaan muita tekemään samaten; jota esimerkkiä kreivi Piper heti seurasikin, mutta naurettavaa oli nähdä Ranskan lähettilään Herra Guiscardin hienoissa mustissa silkkisukissaan hyppäävän mereen, vaikka kuningas sanoi: Herralla ei ole tanskalaisten kanssa mitään tekemistä.
Mutta makuaistin on herralla epäilemättä tuntuvasti edistyneempi kuin työmiehellä; samoin on herralla hajuaistin valppaampi, johonka mahdollisesti vaikuttavat kehittyneemmät turpakarvat. Ihon tärkein erilaisuus on kämmenissä, jotka työmiehellä ovat karheat ja känsäiset, herralla sametinpehmoiset.
Luonnon salaisuuksia väittivät toiset pirun tuntevan, mutta ihmisten sieluelämästä taas väitetään sillä herralla olevan vaillinaiset tiedot, mutta teologi Aquinon Tuomas väittää pirun tuntevan ihmisten ajatukset.
Anna koki muistella oliko hän kuullut kenenkään, Taavin jutusta puhuttaessa, maininneen sillä herralla olleen silmälasia, vaan se seikka ei muistunut hänen mieleensä. Kumma kun piti ollakseni niin tyhmän sanoi hän itseksensä ett'en paremmin pannut mieleeni tunnusmerkkiä, mikä nyt saattaisi asian aivan varmaksi. Mutta varma se oli kuitenkin.
Herralla on omansa, sanoi Tihon, vieraan itsenäisyyttä kehuvalla äänellä ja ylpeästi osoittaen Nehljudofin avattuun suureen hopeakantiseen matkatarvelippaaseen, joka oli ihan täynnänsä pullosia, harjasia, voiteita, hajuvesiä ja kaikellaisia toalettikapineita. Kiittäkää tätiä.
Kummallinen tunne valtasi Bertelsköldin. Mene, Taneli, mene ystäväni! sanoi majuri. Tällä nuorella herralla on ehkä jotakin kahdenkeskistä puhuttavaa. Taneli meni, luoden tyytymättömän katseen outoon vieraaseen.
Annan ääni oli rukoilevaisen, mutta niinkuin rukoilevaisen, sydämellinen ja hellä. Hän ehkä nyt ymmärsi herran aikomuksia, tahi sanoi hänen aavistuksensa, ettei herralla ollut hyvää mielessä. Herra ei enää vallastansa puhunut. Hänen sanansa olivat taasen hunajan makuiset; mutta nyt soi niiden suloisuus inhokkaasti Annan korvissa.