Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025


"Minulla on niin nälkä", virkkoi Teresia. "Voi", sanoi Aina, "oi, jospa meillä nyt olisi suuret voileivät, ja lihaa päällä." Sen sanottuaan tunsi hän jotakin helmassaan, ja kun hän siihen koski, oli se suuri näkkileivästä tehty voileipä ja lintupaistia sen päällä. Samassa sanoi Teresia: "olipa kummallista: minulla on voileipä kädessäni." "Minulla on myöskin", lausui Aina. "Tohditko syödä?"

Mutta vaikka se sitä ennen ei ehtisikään saavuttaa muuta kuin keskinkertaisia tuloksia, niin mitä senvertainen menetys merkitsee maailman kokonaisuudessa! Sitäpaitsi on mahdoton aavistaa, mitä ihmeitä tulevaisuus tuo helmassaan. Tieto on valtaa. Tulee kerran aika, jolloin esim. kemiaa on harrastettu miljoonia vuosia. Mihinkä pystyykään tämän kaukaisen tulevaisuuden kemisti!

ANDRAEAS. Jos ylenisi poikas pispaksi, Niin mitäs sanoisit? KERTTU.. Kuin? Pispaksi! Mahdottomista en sano mitään. PISPA HENRIK. Ken tietää, mitä tulevaisuus tuonee Helmassaan. KERTTU. Eipä sitä kuitenkaan! ANDRAEAS. Mut kuitenkin sen pidän mahdollisna. Nyt olen pilkan oma! ANDRAEAS. Erehdyt, Jos puhettamme pidät pilkkana.

Lasta unetti vielä, ja yhtäkkiä Annin mieleen muistui laulu, jonka Lents hänen ensimmäisellä käynnillänsä Morgenhaldessa oli laulanut, ja nyt Anni rupesi laulamaan: "Rakkaus on hieno kukka". Lapsi nukkui jälleen; Anni piti sitä hiljaisesti helmassaan, jatkaen laulua, ja itselleen hän teki tämän kysymyksen: "Ketä sinä olet päivinäsi rakastanut?

Sinä pelastit minut ja lapseni ihmisten käsistä, ainainen kiitos siitä Sinulle! Sinä et salli meidän joutua villien eläintenkään tuhottaviksi. Sinuun tahdon luottaa enkä pelätä». Hän jäi lapsi helmassaan puun alle istumaan, risti kädet polvilleen, loi kyyneleiset silmänsä taivaalle ja odotti, kunnes päivä koitti. Mutta se toi hänelle uutta surua. Oli alakuloinen, sumuinen syysaamu.

Kello on vasta kymmenen ja Sölden'ille on ainakin kolmen tunnin matka. Vasta kymmenen! kertoi Wappu itsekseen ja hengellinen sääli häntä kun istui siinä niin hiljaa, kädet ristissä helmassaan, sill'aikaa kuin tuskastunut sydämensä sykki niin, että melkein kuului. Pappi kumartui kipeän yli ja koetti hänen päätään ja käsiään. Minusta sinä voisit rauhoittua, Wappu, tämä ei ole kuolevaisen näköinen.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät