Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Margery ojensi kätensä ja laski sen hiljaa ja hyvin hellästi lapsen laihalle muodolle; siiten huomasi hän äidin, joka aivan tuhkankarvaisen ja epätoivoisen näköisenä istui jalkopäässä olevalla laudalla, ja kumartui lapsen yli; hänen käsivartensa olivat paljaat ja ryppyiset, ja silmänsä ilmoittivat ääretöntä tuskaa. "Lapsi elää", sanoi Margery, koetellen lohduttaa häntä.
Hän oli hilpeä ja iloinen vanhalla, lapsellisella tavallaan, rakasti minua hellästi ja oli onnellinen vanhoissa pikku puuhissansa.
"Niin, rakkahani, ymmärrän sielusi kaikki ajatukset", vastasi Ester hellästi, "ja haluaisin antaa sinulle siunaukseni tuohon pyhittymiseen." "Kiitos!" Sven suuteli hänen kättään ja jatkoi: "Nyt tiedät, millä mielellä olin kevätjuhlan lähetessä.
Puhuessaan veti hän minut hellästi luoksensa ja suuteli päätäni, joka lepäsi hänen rintaansa vasten. Ja hetkeksi katosivat mielestäni tulevaisuuden ajatukset, ja minä antausin kokonaan kestävän hetken suureen ja syvään onnellisuuteen. Sen ajan kuluessa, joka nyt seurasi, elin alituisessa epätoivossa.
Annette vaipui tuolille ja piti kättänsä silmäinsä edessä, ikäänkuin välttääkseen sulhaisensa ilkeitä silmäyksiä. "Annette," alkoi asessori hellästi, "minä kuulin ehkä väärin, sano! minä kuulin väärin? Sinä et taida, sinä et voi sysätä ihmistä luotasi, joka niin hiljaa, niin kärsivästi, niin uhraavasti rakastaa sinua kuin minä."
Virkkoi morsiolleen Ville silloin: »Ootko tarinan sa kumman kuullut, että käkösestä syksymmällä tulee haukka, julma, pääskyn surma?» »Olen kuullut, mutta tuot' en usko», väitti Tilta, »onhan mahdotonta, että käestä, mi kevään kaiken kukkuu hellästi ja herttaisesti, tulla voisi ahnas, julma haukka».
Tapani ei aavistanutkaan mitä äidin mielessä liikkui, kun tämä hellästi veti pojan puoleensa ja sanoi: Kun nyt joudut maailmalle omin päin, tutki Jumalan sanaa ja säilytä se niin, että tiedät mistä sen hädässä löydät. Mutta säilytä se syvälle, sillä saatana omiensa kanssa käy ympäri kaivamassa tätä aarretta ihmisten sydämmistä. Näethän, poikani, pimeyden ruhtinas tietää, että kun pyhä henki on karkoitettu, pääsee hän itse sisälle ja sieppaa saaliinsa, jota hän ei enään päästä.
Silitellen hänen sievää päätänsä ja pistäen suuret sormensa hänen kauniisiin, hajanaisiin hivuksiinsa hän kohotti ylös ja suuteli hellästi niitä enkelin kasvoja, jotka näyttivät haluavan peittyä hänen käteensä.
Turhaan olen minä tähän saakka hakenut sinun vertaistasi. Sinä olet se, jota minä olen kaivannut." Niin puhui keisari, mutta ruusupunaisena seisoi Martta kuunnellen hänen sanojaan. "Täällä hovissani tulet sinä asumaan," lisäsi keisari ja silmäsi hellästi Marttaa.
"Hyvää iltaa!" sanoi rovasti. "Jumala antakoon! Vielähän tekin elätte!" "Mitä? Eveliinako on tuossa? Vielähän minä elän ja olen; jopa olen ennättänyt leskeksikin tulla." "Kyllähän siitä ajasta jos jotakin on ennättänyt", vastasi mamseli. Rovasti puristi hellästi mamselin kättä; sitten hän istui mamselin neuvomaan soututuoliin. Mamseli veti kellon nauhaa. Elsa tuli sisälle.
Päivän Sana
Muut Etsivät