Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
PENTTULA. Ilman vaan lystikseni. LOVIISA. Minä olin kirkkoon menossa, vaan kun huomasin teidän täällä metsässä, poikkesin puheillenne. PENTTULA. Puhukaa! Minä kuulen. LOVIISA. Tahtoisin kysyä teiltä, mitä hyötyä luulette minulla siitä olevan, että Niilo Helenasta luopui, kun ei hän kumminkaan minusta sen enempää välitä?
Ja nyt hänellä oli yllään kaunis tummaverkainen ruumiin mukaan istuva upseeripuku, miekka, ja hopean hohtavat nappirivit. Kaikki olivat ihastuksissaan. Mutta Georg oli ensi hetkestä saakka vähän levoton niinkuin jonkun tärkeän tehtävän tai sanottavan edellä. Usein he supattelivat vanhempien kanssa, Ja Helenasta tuntui niinkuin heillä kaikilla olisi jokin salainen yllätys hänelle valmistumassa.
Ja Helenasta rupesi taas näyttämään, että ilmassa on jotakin kamalaa, noille tunnettua, mutta hänelle tuntematonta. Pappa viipyi niin kauan, että kaikki väki ehti mennä kirkkoon ja kirkon edusta tyhjeni Helenan ympärillä. Vihdoin pappa näyttäytyi sakastin ovella, silmät rypyssä, viittasi Helenan luoksensa ja poistui taas sisälle. Helena hyppäsi vaunuista, juoksi portaille ja siitä sakastin ovelle.
Merkillisintä kaikesta oli vielä se, että Georg niin vieraalta ja ujostuttavalta kuin tuntuikin oli kuitenkin Helenasta omituisen viehättävä ja hallitsi häntä siltäkin kannalta kokonaan. Kauan kulki Helena ja mietti tätä asiaa. Häntä sekä harmitti että nauratti.
Kuulehan, Hanna ja vapaaherra rummutti pöytää luuletko sinä ehkä sen Helena Nikolajevnan pidättävän häntä millään tavoin? Neiti Hanna sävähti tulipunaiseksi. Hän ei tiennyt mitään erikoista puhuneensa tästä Helenasta, ja kuitenkin oli hänen isänsä huomannut hänen ajatuksensa.
Mutta ei parhaallakaan kuuntelemisella erottanut tuosta vilkkaasta sanavaihdosta muuta kuin yhtämittaa sanan: sosialismi, sosialismi ja sosialismi. Merkillistä se oli Helenasta. Nyt olivat asiat jo niin pitkällä että hän ja Reinhold olivat kihloissa, mutta pääasiasta ei heidän välillään vieläkään ole ollut mitään todellista keskustelua.
LOVIISA. Ja Niilon mieli kääntyy Helenasta eriskummallisen, käsittämättömän vaikutuksen kautta. PENTTULA. Luotteheni sen matkaan saa. LOVIISA. Hän Helenan hylkää, ja sitten ... sitten... Penttula, sanokaa minulle suoraan, kuka mielestänne on kauniin tyttö tällä paikkakunnalla? PENTTULA. Kuka siinä teille vertoja vetäisi. LOVIISA. Ei kukaan, eikö niin?
Aivan oikein, samat säveleethän nuo ovat!... katrilliin ottivat silloin osaa keisarit ja kuninkaat, keisarinnat ja kuningattaret; aihe siihen oli otettu »Ihanasta Helenasta» ja luontevasti liiti silloin hänen ohitsensa loistava jono ylhäisiä henkilöitä... Max huolestuneen näköisenä ja vaaleaa partaansa pureskellen; häntä vastapäätä, Napoleonin läheisyydessä, Charlotte säteilevänä ja ikäänkuin kirkastuneena ilosta olla keisarinnana... Missähän nuo kauniin katrillin tanssijat nyt mahtoivat olla?
Esan välitys oli toiselta puolen Helenasta hyvin mieleen, toiselta puolen se taas veti toisessa kamarissa olevien huomion asiaan, jota ei Helena olisi suonut. Kaikeksi onneksi nyt salissa syntyi melu, koska siellä, rinkitanssia tanssiessa, muuan pariskunta lankesi lattialle. Tämän tapauksen jälestä pastorin Mari meni kamariin ja kumarsi Tapanille, joka täten tuli vedetyksi tanssin kuiluihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät