Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025


Kerran heleällä heinäkuulla, kun aurinko oli mennyt metsän taa ja Kuikkalampi kajasti utuisena valkeassa, hämäräisessä yössä, kuuli Jaana aitassaan hiljaisen koputuksen seinän takaa. Hän nousi ja avasi oven, arvellen että se oli joku hänen kotiväestään. Se oli Heikki Kontio. Hän pujahti sukkelasti sisälle ja Jaana sulki yhtä nopeasti aitan uksen.

Hetkisen kuluttua nousi hän seisomaan kivelle, jolla oli istunut ja lauloi siinä koko Ulpukan laulun puhtaalla, heleällä äänellä, johon kaiku metsässä vastasi. Nuori tyttö näytti kirkastuneelta, kun hän osasi laulun, jota niin kauvan oli halunnut kuulla.

Esipuhe seisoo Johanneksen evankeliumissa; jos saan raamatun, niin haen paikan," vastasi Anna niin heleällä äänellä, kuin huilun soitto. "En minä huoli saarnasta; eikö siellä kuulutettu jotakuta huutokauppaa, pitäjän kokousta eli..." Lautamies ei ennättänyt päättää puhettansa, koska kuuli ulkona jyrinän pihaan ajavista vaunuista.

Hilma ei ollut häntä kuulevinaan, astui vaan levollisesti haravaansa pyöritellen ja lauloi heleällä äänellään:

Hitaasti saavutti uni minut ensimäisenä iltana. Sillä vaikka väestön levolle käytyä piti minunkin "painautua pitkäkseni" ennenkuin tuli puhallettiin sammuksiin, niin ei "nukkumatti" minua vielä huomannut, ennenkuin suuri seinäkello, joka käydä raksutteli unen vallan-alaisten kuorsatessa, heleällä lyönnillään julisti uuden vuorokauden alkaneeksi.

Ja kun Dami istui rattailla ja sisar viimeistä kertaa ojensi hänelle kätensä, jota hän kauan ei tahtonut päästää, kunnes veli viimein lähti liikkeelle, silloin huusi tyttö vielä hänen jälkeensä heleällä äänellä: "säkki ja kirves!

Päivällinen oli syöty, pöytä oli vapautettu ruokatamineistaan ja puettu kahviasuunsa siihen kuuluvine konjakki-, likööri- ja punssihelyineen, joita ahkerasti soitettiin ja sormittiin ja sitä soittoa heleällä naurulla ja hilpeillä puheilla säestettiin.

Heleällä ja sointuvalla äänellään aloitti hän ensin virren. Kaikki väki yhtyi siihen, laulaen tuolla heleän suruisella äänellä, joka kansan virsilaulussa on huomattavana. Lastenkin äänet kuuluivat kirkkailta ja liikuttavan kauniilta. Virren jälkeen luki Makkonen luvun raamatusta sekä muutamia iltarukouksia. Sen jälkeen taas veisattiin hartain sydämin.

Hänen siniset silmänsä katsoivat pitkään veräjälle ja siitä alkavalle ajotielle päin. Kotvasen katsottuansa hän alkoi huutaa heleällä, rukoilevalla lapsen äänellä. Ukko ho-o-oi, tule pois kotiin! Tule kannelta soittamaan! Annaliisa tahtoo kuulla. Ukko ho-o-oi! Tottapa lapsi lie jo monasti turhaan huutanut ukkoansa, koska nyt kärsivällisyys oli lopussa.

Emmerichin täytyi vielä kertoa sanansa, ennenkuin Herkules niitä todellakin uskoi; sitten hän päästi raikkaan ilohuudon, heitti pois kädestään lapion, jolla hän vast'ikään oli tehnyt työtä, oikaisi itsensä, katsahti hehkuvin silmin ylös taivaasen ja huudahti syvällä heleällä äänellänsä monta kertaa perätysten: "Herkules vapaa! Herkules vapaa mies!

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät