United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos minulla olisi oikeus laskea hänen tuomionsa, pitäisin huolta siitä, että nämät tehtäisiin. Pitäisin huolta siitä, että nämät tehtäisiin? Minä tekisin itse! Minä inhoon häntä. Jos saisin joskus soimata häntä hänen kelvottomasta käytöksestään, menisin sitä varten mihin hyvänsä. Jos voisin vainota häntä hänen hautaansa asti, vainoisin.
Dervishikö, joka kaivaa hänelleen kammiota? Vanhusko, joka luo hautaansa? Ei, vastasivat toiset, he ovat velhoja, jotka kaivavat reikää päästäkseen siitä helvettiin alas. Oh, sitä varten heidän ei tarvitse heitänsä vaivata, huusivat taas toiset; pian he sinne ilmankin pääsevät. Ja toiset nauramaan ja pilkkaa tekemään!
Semmoisenaan ruumis sitten ilman muita juhlallisuuksia laskettiin vaipumaan syvään hautaansa. Sama irlantilainen hulivili teki vielä ukkoparkaa mereen työnnettäessä muutakin raakamaista koiruutta, josta hän kuitenkin sai omituisella tavalla hyvin ansaitun rangaistuksensa.
Kamppailkoon hän vieläkin elomme onnen tähden; mutta ilman elon kalliinta lahjaa menköön hän hautaansa. ANTON. No, noo, mun poikani, elon tie on vaihteleva. LEO. Mutta minun tästälähin samankarvainen aina, samankarvainen! ANTON. Kuinka hyvänsä, mutta minä tunnen sinun ja näen nytkin sinun kelpo mieheksi. Ja tästä kiitän sinua, Leoni, ravistaen kättäs kuin oma isäs. LEO. Mutta oi kuolema!
Käsissäsi on monta keinoa talosi varallisuuden hävittämiseen, vaimosi murhekuolemaan saattamiseen ja lastesi hengellisen ja ruumiillisen kadotuksen tielle johdattamiseen, vanhan isän viimeisen elämän ajan sulaan murheesen ja harmiin muuttamiseen, niin että hänen surulla täytyy hautaansa astua.
Mutta kaikki tiedustelut olivat hyödyttömät. Valkea liehuva vaate, jota lintu oli pitänyt kynsissään, oli kentiesi karitsa, jonka se oli ryöstänyt. Kukatiesi oli se pudottanut lapsen järveen! Akselinpojan täytyi jättää kaikki toivo, ja Elisabetin mennä liian aikaiseen hautaansa, kanssansa sinne sulkematta rakkaan lapsensa jäännöksiä, jonka menettämisen tähden hänen sydämensä oli puhennut.
Jäät lähtevät, on pyhä vapauden jyske! Mut tuolla, mut tuolla mitä maassa niin kierii? Mädät lehdet vain hautaansa vinhasti vierii! Mikä niillä niin kiire ja kauhu ja hätä? Elon uuden ne nousua kestä ei tätä! Siis kuulunko syksyyn vai kevät-aikaan? Saat uskoa vain oman tarmosi taikaan! Mut rakkaus jos sydänraukan jo särki? Se maahan siis hautaa, mut säilytä järki!
Samalla aikaa aallot luolaan ajautuvat ja jo sieltä palautuvatkin. Mutta jos nyt työskentelijäin luolassa ollessa meri äkkiä kuohahtaa, syöksevät aallot pikaisesti, täyttävät luolan ja nielaisevat onnettoman pohjattomaan hautaansa. Mutta myös muut onnettomuudet heitä uhkaavat.
Näin "hän lähti täältä, niinkuin rauhan lapsi", kuten joku arveli, "ja lepää rauhassa Jumalan ainoan Pojan korkean ja täydellisen ansion kautta", johon hän testamentissään tunnusti "panevansa kaikki toivonsa." Se oli juhlallinen päivä Wittenbergille, kun hän laskettiin hautaansa Linnankirkkoon, jota hän aikanansa oli niin runsaasti relikeillä varustanut.
Nainen oli kuullut sen huhun: se mies on kaatunut jossain Szeklien rajalla ja hän läksi matkaan, hänen hautaansa hakemaan. Ei hän ollut koskaan saanut kallistaa päätänsä sen miehen rintaa vasten, vaan hänen hautakummulleen hänen sopi kallistaa päänsä ja tunnustaa kuolleelle, että hän tätä ainoata vaan on rakastanut, on rakastava vastakin ja siinä rakkaudessa kuoleva.