Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. toukokuuta 2025


Hän oli näkevinään Constancen kauhun tuon lapsen tähden, jota hän oli niin innokkaasti tiedustellut, hän häpesi Constancen puolesta ja hän katsoi välttämättömäksi haudata ainaiseksi tämän salaisuuden. Mutta tämä ei tapahtunut ilman pitkällistä sisäistä taistelua, sillä hänestä tuntui myöskin kovalta hylätä tuo viheliäinen nuorukainen. Olikohan pelastus vielä mahdollinen? Sitä hän tuskin luuli.

Ihan äitini haudan viereen haudata minua minä soisin kerran parhaan äidin sivulla uuteen elämään herätä. Lupaa minulle äitini hautaa niinkuin minunkin ruusuilla ja kukilla kaunistaa ei meitä unhottaa. Oi, se tekisi minua onnettomaksi jos näkisin hajonneen haudan kalmistossa ja ajatus joutui aina mieleeni: Täällä lepää köyhä jota ei kukaan ole rakastanut! Oi! ERNST. Kuollut! Kuollut!

Ettekö myönny siihen, että saisin haudata ruumiin? Kahdeksan päivän perästä. Minä korotan summaa puolella. Minä en voi. Se on koko omaisuuteni ... minulla ei ole enempää. Kahdeksan päivän päästä saatte hänet ilmaiseksi ... kuuletteko ... teidän ei silloin tarvitse maksaa yhtään mitään. Ei, ei! Minä tahdon saada hänet nyt ... nyt yöllä... Ymmärrättekö, yöllä! Te ette saa.

Kun se näin oli, ei ollut toivoakaan saada sukulaisia hautajaisiin, vaan täytyi talossa olevien haudata kuollut omalla kulutuksellansa. Mummo piti emännällensä yksinkertaiset hautajaiset, ja suri kovasti, kun ei varmaan tiennyt, saiko enään talossa asua vai ei. Niinkuin päivän nousua, odotti hän tietoja Sipoosta.

Ja sekin kun piispa oli Jahtirannan Kaisan ruumiin luvannut haudata kaikessa hiljaisuudessa. Ainoastaan kirkossa oli tavan vuoksi mainittava, että Jumala on tapaturmaisen kuoleman kautta kutsunut luokseen Kaisa Emilia Kyllösen. Tämän kuolon ilmoituksen koristeeksi mietti hän sitä ilmoittaessaan lukea jonkun raamatunlauseen ja virren värsyn jostakin kuoleman virrestä.

Säälin näitä nuoria naisia joiden piti haudata itsensä luostarimuurien sisälle koko elämäkseen ja kysyin eikö tuntunut raskaalta pysyä täällä ijäti. Tämän kielsi se jyrkästi, joka johti puhetta, mutta minä en uskonut häntä täydellisesti sittenkään. Sieltä vietiin meidät erääseen osastoon, joka lähinnä muistutti koulusalia, ollen täynnä 15-20 vuoden ikäisiä tyttöjä.

Viimein pisti hänelle jotain päähän. "Ei ole vielä päivä," sanoi hän; "minä saatan kantaa ruumiin pois kaupungista ja haudata sen hietaan Xenilin rannalle. Ei kukaan ole nähnyt Maurilaisen tulevan huoneeseni eikä saa kukaan tietää mitään hänen kuolemastaan." Tuumista toimiin.

Hän osotti Tuomoa ja sanoi luoden terävän katseen hirmuvaltiaaseen: "Te olette nyt ottanut häneltä kaikki, mitä suinkin voitte. Paljonko minun tulee maksaa hänen kuolleesta ruumiistaan, sillä minä tahdon haudata sen kunniallisesti?" "Minulla ei ole tapana myyskennellä ruumiita", vastasi Legree ärtyisesti. "Minun puolestani voitte haudata hänet minne tahdotte."

Päivän Sana

rannehiat

Muut Etsivät