Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Professori oli mennyt laboratorioon järjestämään jotain kirjoituksia ja Anna sekä Elsa olivat lähteneet Hartin ja Eksköldin kanssa noutamaan Vilma Aarniota Koivuniemestä. Rouva Huovinen oli nyt viipynyt täsmälleen viikon Elsan kanssa Haapasaaressa.
Ja pitänee kai minun puuhata hiukan tieteellisissäkin töissä, vai jätämmekö sen puolen jo kokonaan veli Hartin huostaan?" "Kyllä siinä tarvitaan meidän kaikkien voimia, se on totta. Mutta se rahakysymys on monen kiusana. Minä tosin koetan lohduttaa sekä itseäni että muita sillä, että jos mies ei juo eikä ole filoloogi, niin kyllä hän aina selviää."
Mutta niin sitä ihminen pettyy, kun uskoo liian hyvää toisesta! Kuinka hän jo ensimäisenä aamuna oli kauhistunut, kun hän näki Annan istuvan verannalla ja pitävän kiinni Hartin kädestä, ja vallan selvään hän oli kuullut, kun Anna oli sanonut että "kyllä sinun nyt rakas poikaseni täytyy auttaa minua". Ja Fredrik oli nähnyt kaiken tuon eikä virkkanut mitään! Mitäs ne miehet semmoista ymmärtäisivät.
Hartin mieli oli kirkastunut, kun hän huomasi Anna Hemmerin, sillä hän oli huhtikuun ajalla, jolloin he joka päivä olivat toisensa tavanneet koulussa, vähitellen mieltynyt tuohon tyyneen, vakavaan neiti Hemmeriin, jolla oli niin sointuisa ääni. Se oli jonkunmoista uutuuden viehätystä kaiketi.
Mutta minä pidin oikeana että Anna tietää asiasta, koska tohtori Hart on hyvä ystävä talossa." "Niin, hyvähän se oli", vastasi Anna kuivasti. Miksi hän oli ollenkaan antautunut keskusteluun heidän kanssaan? He kuuluivat vallan toiseen maailmaan, jossa hänellä ei ollut mitään tekemistä. Mutta kun he tahtoivat vetää Olli Hartin siihen se harmitti kumminkin.
Eikö niin? Hämillään. No, tie tys ti! IX:s KOHTAUS. Edelliset, Hartin, Aili, Ahrén. Hartin tulee ulkoa. Itsekseen. Kas niin. Nyt se on tehty. Täällähän on vieraita. Tervehtii. Terveisiä Kuopiosta. Kiitoksia. Hellille. Aili on sinua kovasti ikävöinyt. Niin hän sanoi. Aili ja Ahrén tulevat. Oletpa sinä kohtelias, Aili. Jätät vieraat yksin Me olemme niin hyviä tuttuja. Vaikka olisittekin.
Me olemme toisiamme varten. Lyövät kättä. XVII:s KOHTAUS. Edelliset, Hartin, Aili, Ahrén. Hartin, Aili ja Ahrén tulevat. AHR
Mutta se ei kyennyt luomaan valoa Olli Hartin mieleen, joka oli tavallista mustempi ja raskaampi. Eikä ollut syytä minkäänlaista. Kaikenlaisia pikkuasioita tosin, mutta nehän olivat vain vähäpätöisyyksiä. Mutta ehkäpä se olikin niin, että jos olisi tullut tosihuoli, olisi se helpompi kantaa. Se ehkä vaikuttaisi kuin puhdistava ukkosilma kaikkeen tuohon vähäpätöisyyteen.
Hartin silmissä säteili semmoinen suora, vilpitön, lämmin ilo, että kaikki epäilys Annassa haihtui kuin taikaiskulla. Se oli hänen ystävänsä tuo. Anna ojensi kätensä hänelle hymyillen ja "kiitos eilisestä" puhkesi yht'aikaa molempien huulilta. Hartista kaikki oli niin luonnollista.
Minä olen itse heidät kutsunut. Kello soi vasemmalla. Jätäpä minut nyt! Aili menee. Palvelustyttö menee avaamaan. II:nen KOHTAUS. Hartin, Professori. Tulee vasemmalta. Hyvää huomenta! Terve tullut! Näyttää nojatuolia. Olkaa niin hyvä! Professori käy lasisilmiä pyyhkien istumaan. Herra professori! Kauan aikaa olen huomannut, että tyttäreni laihtui ja vaaleni päivä päivältä yhä enemmän.
Päivän Sana
Muut Etsivät