Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Suurenmoista oli nähdä mahtavan höyrylaivan taistelua rajusti riehuvien aaltojen kanssa. Tosin halkaisi ja polki rautainen hirviö ylpeät laineet, mutta ikäänkuin solvausta kostaaksensa vyöri halaistu aalto kuohuten, raivoten kannelle ja ryntäsi säälimättä siellä olevien ihmisjoukkojen keskelle.
Vanha äiti osoitti erästä Venäjän ala-upsieria, sanoen: "tuo halkaisi isäsi pään". Ennenkuin kukaan kerkesi sanaakaan sanomaan, ennenkuin Roth oli ehtinyt tarttua Paavon nostettuun käteen, oli tämä viskannut kirveensä murhaajan päälle, joka vaipui vereensä. "Mutta missä on hän?" kysyi Paavo vieläkin ja vastausta odottamatta riensi hän taistelupaikalta taloon, joka jo oli ilmitulessa.
Kookas, voimakas, nuori mies astui vakavin askelin pitkin pientä polkua, joka kierrellen halkaisi viljavainioita. Hänen pukunsa oli maalainen, mutta kuitenkin kaunis, kasvonsa vilpittömät, niissä kuvautui älyä ja hyväsydämmisyyttä ja ryhtinsä ilmaisi pontevuutta ja vireyttä. Aika ajoin pysähtyi hän katsellen ympärilleen.
Patsas kaatui ja halkaisi pudotessaan sen tukevan jalustan, jolla se oli seisonut. Tähtien ennustus oli täyttynyt! Isku ja ryske olivat tainnuttaneet atenalaisen hetkeksi. Kun hän tointui, oli näyttämö vielä valaistu, maa keinui yhä hänen allaan.
Hän oli, sanoi hän, sillaikaa kuin hän kynttilä saksilla miettiväisesti halkaisi sydämen kynttilässä, jonka hän luultavasti paremmin minua nähdäkseen oli ottanut pöydältä ja piti nyt kädessään, siitä saakka kuin tulin saliin tarkastanut minua ja luullut huomaavansa, että minä olin mielistynyt ihanaan neiti Susanna L:iin ja olin mustasukkainen nuorelle herra Martinez'ille.
Kiivas ottelu syntyi, kun karhu ja metsämies joutuivat käsikärhämään, ja voitto oli jonkin aikaa epävarma, kunnes Yrjänä kirveen iskulla halkaisi karhun kallon ja peto samassa kaatui maahan. Voitto oli saatu! Pian riensi Mattukin lasten kanssa paikalle ja sitten katseltiin saalista. Karhu oli tavattoman iso, sen vertaista eivät miehet ennen olleet nähneet.
Mutta vasta puolen yön aikaan rupesi hienosti tihuttelemaan vettä, joka hiljalleen muuttui raskaammaksi sateeksi. Viluaan ilmaisevat miehet kyyristyivät nuttuihinsa, missä venheen laita suojasi tuulelta, ja vaikka vilu yhtämittaa hienosti värisytti ruumista, niin somalta vain tuntui, kun venhe aaltojen keinuttamana sihisten ja kohisten halkaisi vettä.
Entistä heikommin väisti hän päällekarkaajain iskuja ja yksi näistä halkaisi miekallansa sen nahkasen esiliinan, jota hän seppänä kantoi. Tässä arveluttavassa tilassa ollessaan sattui hän huomaamaan kapteeni Stålsköld'in ja jonkinmoinen avun toivo näytti syntyneen hänessä, sillä hän huudahti kapteenille: "Hyvä ystävä!
Mutta kimmoten heti pystyyn Tristan työnsi sankarillisen säilänsä hirviön kitaan: se upposi sinne kokonaan ja halkaisi pedon sydämen kahtia. Vielä viimeisen kerran päästi lohikäärme kurkustaan kamalan karjunnan ja kuoli sitten siihen paikkaan. Tristan leikkasi siltä kielen ja pisti sen poveensa.
Ukkonen oli jo helpottanut; synkkä sumu makasi sen siaan järvellä, niin että heidän oli mahdotointa nähdä, mitä ilmaa pitivät. Molemmat olivat vaiti; näytti väliäkuin olisivat aavistaneet jotakin tapaturmaa. Yhtäkkiä sattui venhe kivelle ja molemmat muljahtivat laineisiin. Kustaa oli taitava uimari; täysin voimin hän halkaisi laineita, vaan turhaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät