Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025


Monesti on niinkin, että hakevat itsensä seinien sisäpuolelle rauhassa kuollaksensakin. Armoton se ihminen, joka ei anna köyhälle suojaa ja holhousta; mutta niitä sellaisia armottomia on paljo. Mutta tiedä se, poikani, jos on ihmisellä huone, vaikka kolmisoppinenkin, niin velvollisuus ottaa kurjat huoneeseen ja auttaa heitä, on kaikilla ihmisillä ilman eroitusta.

Jos ei koti sulje helmaansa poikiaan, voivat vanhemmat olla varmat, että he hakevat muita turvapaikkoja, jotka useimmiten ovat vahingollisia. Kyllä muualla on lämpimiä, iloisia, hauskoja ja hilpeitä paikkoja turvana niille pojille, jotka eivät kotona saa oleskella äidin hienoissa huoneissa.

Sama ei ole laita Kalevalan vertauksissa, jotka juuri harvoin hakevat vastinettansa ihmisen käden kautta muuttuneen luonnon piiristä. Esimerkkinä tämmöisistä olkoon kuitenkin vertaus raudan kiehumisesta Ilmarisen ahjossa: Rauta vellinä viruvi, Venyi vehnäisnä tahasna, Rukihisna taikinana. Mutta melkein aina kääntyy Suomen runotar vertauksissansa viljelemättömän luonnon esineisin ja ilmiöihin.

Nuoria, kauniita ja rikkaita kun olivat samaa säätyä ja samaa henkeä ei mikään estänyt heitä yhtymästä. Heidän mielestään taivaskin hymyili heidän tunteilleen. Niinkuin vainotut hakevat suojaa kirkosta, niin hekin tekivät rakkautensa alttarista sen turvapaikan, joka suojeli heitä maallisilta suruilta. He koristelivat sen kukkasin tietämättä, että niihin on usein käärme kätkeytyneenä.

Suurilla herroilla on usein suuret rahan tarpeet, ja he hakevat sentähden kullan tekiöitä, aarteen kaivajoita ja niiden kaltaisia. Eivätkä suuretkaan herrat aina ole paraita ja jumalisimpia, se oli tiettävä asia; ja vähän he siitä huolivat, kuinka heidän käynee tulevassa mailmassa, jos heillä vaan on täällä hyvä elanto.

ANTTI. Iltaa, iltaa, vaikka tuo piammastaan lieneekin. Mitäs vieraat näin myöhään hakevat? TIRKKONEN. Kahta roistoa ajamme takaa. Olisiko noita näkynyt täällä? ANTTI. Vai roistoja ajatte takaa. Oho! Näin yösydännä sateessa ja tuulessa. Ei mahda olla hauskaa. HEIKURA. Sano vaan lyhyesti, missä ovat. Ei tässä auta mutkisteleminen. ANTTI. Niin, että missäkö ovat?

"'Sinä olet yhteydessä rakastetun kanssa kaikessa, jota tunnet olevan sinua ylempänä. Niin kirjoittaa yksi noista taikatempuissa taitavista saksalaisista, jotka rinnassamme hakevat haudattujen totuuksien siemeniä ja kehittävät niitä kukkaisiksi, ennenkuin me itse edes tiedämme mitään siemenistä. "Jokainen ajatus, joka saattaa minua rakkaani yhteyteen, on minusta syntynyt siivillä."

Hänen palvelusaikansa pituus vaihtelee neljäntoista päivän ja kolmen kuukauden välillä, jonka ajan kuluttua hän kantaa palkkansa, ostaa itselleen muodinmukaisen varjostimen ja menee takaisin 'konttoriin'. Siellä kuulostelee hän niitä rouvia, jotka palvelijoita hakevat, katseella, kuin olisi hän tuleva emäntä; ja useammasti haastellaan, miten seuraava kanssapuhe mättää: "Kuinka monta henkeä herrasväen perheessä on?"

Ja toinen neidoista kohotti äänensä kuin heleän hopeakellon ja loihe laulamaan: »Hän tahtoisi tehdä niin, mutta hän ei voi. Sillä kieltäessään ja kirotessaankin meidät hän kuitenkin seuraa niitä lankoja, jotka meitä mahtavampi on pannut meidät kehräämään. Minä olen Jumalan Tunto. Ja minä kehrään vihan ja rakkauden lankoja ihmisille. Katsokaa, kuinka he toisiaan hakevat ja pakenevat!

Herra Jumala, sinähän puhut aivan samalla äänellä kuin Hannakin. Hanna on siitä löytänyt rauhansa ja onnensa, ja minä luulen, että ... että Hagman on myöskin. Kaarinan ääni värähti niin merkillisesti, että ruustinna säpsähti. Onnensako? Sitäkö se on? Sen puutteessako ne ? Sitäkö ne hakevat? Rauhansako? Ja onnensako? Ei ainakaan siltä näytä kuin he olisivat sen löytäneet.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät