Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Muutamia päiviä myöhemmin, kun matkue levähti, lähetti Stanley kirjeen Mtesalle, jossa hän ilmoitti hänelle Sambuzin ei laisinkaan tehneen sitä, mitä hän oli luvannut ja että hän sitä paitsi oli varastanut kolme säkkiä helmiä. Kun Mtesa sai kirjeen, hämmästyi hän, tuli häpeään ja raivoon. Kirjeentuojan täytyi kovalla äänellä kertoa kaikki, mitä oli tapahtunut Sambuzin ja Stanleyn välillä.
Miksi, jumala, olet pojalleni tuollaisen koetuksen pannut, kun hän sitä ei kumminkaan ole voinut kestää. Mutta koettelemus saattaa toivon ja toivo ei anna häpeään tulla. Oh, oh, ... tuska kohoaa ruumiissani.... Mutta mitenkä sinun laitasi nyt sitten on? Ehken et jaksa enää kuunnella, olet heikko.
"Kärsiä, odottaa, uskaltaa ja toiwoa; nämät eiwät anna häpeään tulla. Ken niissä lujana pysyy, hän woittaa wiimein rohkeimmatkin pyrintönsä", sanoi Lotta kokeneen ihmisen arwokkaisuudella. Tämä keskustelu waikutti Anttiin taikawoiman tawalla. Hän oli ensikerran eläessään awannut puolittain hänelle sydämensä. Mitä lempeitä, luottamusta synnyttäwiä ja toiwoa herättäwäisiä sanoja Lotta oli lausunut!
En menesty noitten muitten seurassa. Menee sivulle puitten taakse. Tulee ämpärin kanssa. Luutnantti, yksi sana vielä. Mitä sinulla on kanssani tekemistä. Kysyn viimeisen kerran, tahdotko pelastaa minut häpeästä, lapsesi kurjuudesta? Mitä sinä höpiset! Aikoo mennä. Siinä tapauksessa huudan koko maailmalle, mitä olet tehnyt, vedän sinut kanssani häpeään.
No, en minä kielläkään, että vaimoni oli kova häntä kohtaan, mutta ei hän hänen silmiensä alla ainakaan olisi tähän häpeään joutunut. RAHIKKA. Kun minä vaan saisin häntä itse puhutella. Minä en usko, minä en voi uskoa, että se on mahdollista. NIILO. Hän näyttää kyllä sitä katuvan, mutta kyllä hän sen itse myönsi. RAHIKKA. Myönsikö? Hän itse? Vai niin! Hän olis siis Mutta olkoon!
Mutta koska meidän sydämiimme on kerran toivo sijansa saanut, niin toivo ei anna häpeään tulla; siis olemme me velkapäät voimiamme myöten estämään, ett'ei kansallemme tärkeä valon kipinä saisi sammua.
Sitten otti hän aivan tyynesti liinansa esille ja pyyhkäsi hikipisarat Stromminger'in otsasta: Kas niin, ylimys-talollinen, nyt olen voittanut teidät, minä olisin voinut lyödä teidät maahan, mutta Jumala varjelkoon minua saattamasta vanhaa miestä semmoiseen häpeään! Ja nyt olkaamme hyvät ystävät taas tarkoitus ei ollut paha, Stromminger!
Minä olen asunut kreivi Bertelsköldin luona Drottningholmassa, vastasi Eerikki hämillään. Molemmat naiset punastuivat, mutta eri syistä. Maria Larsson ajatteli sitä Bertelsköldiä, joka kerran oli ollut hänet häpeään heittää Ester Larsson ajatteli sitä toista, jonka kuva oli niin lähtemättömästi kätkeytynyt hänen sydämensä sisimpään.
Hän ajatteli että sitä, joka tuhansien joukosta oli jaloimmalla Jumalanlahjalla niin nähtävästi varustettu, täytyy vielä kerran suuri onni kohdata, ja se olisi sisällinen ristiriitaisuus luonnolta, jos hänen kunniatonna pitäisi kokonaan vaipua häpeään ja kurjuuteen; hän uskoi kauneutensa tähteen.
Ja hänen uskonsa poikansa puhtauteen, hänen viattomuuteensa oli järkkymätön, siitä hän eli, se kantoi hänet kuin korkea, voimakas ilma yli päiväin levottomuuden siihen hetkeen, jolloin hän jälleen oli tapaava lemmikkinsä ja hänen silmistään lukeva, ett'ei hänen uskonsa ollut joutunut häpeään.
Päivän Sana
Muut Etsivät