Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025


Goottilaiset vahtisotilaat olivat riisuneet kypärät ja haarniskat. He antautuivat ennen alttiiksi vihollisten nuolille kuin kärsivät tätä sietämätöntä kuumuutta. Ei tuulen henkäystäkään tuntunut. Itätuuli, joka oli tuonut pilvenlongan, oli kokonaan tyyntynyt. Meri oli liikkumattomana, lyijynharmaana. Puiston poppelien hennot lehdet olivat kuin kivettyneet.

Molemmat asianomaiset hyväksyivät nämä ehdot, sillä goottilaiset isänmaanystävät pitivät tärkeänä, ettei nyt, kun ankara sota uhkasi valtakuntaa, ylin johto hajautuisi puolueriitojen vuoksi. Rehellinen ja oikeudentuntoinen kreivi Vitiges oli sitä mieltä, että jokaisella syytetyllä täytyi olla täydellinen puolustautumisoikeus.

"Eteenpäin", komensi kuningas Vitiges, "goottilaiset miehet, eteenpäin!" Muutamassa minuutissa hän saapui kukkulan reunalle ja tarkasti asemaa. "Hildebad vasemmalle siivelle! Sinä, Totila, hyökkäät ratsumiehinesi pitkin tätä tietä. Minä olen tien oikealla puolella valmiina seuraamaan tai tukemaan sinua." "Ei tarvitse", vastasi Totila paljastaen miekkansa.

Tähänastiset goottilaiset etuoikeudet kumottiin, lupa annettiin oman italialaisen sotajoukon muodostamiseen ja kaikki maatilat ja kaikki yksityinen omaisuus vapautettiin veroista sodan loppuun saakka. Tämä toimenpide etenkin vaikutti suuresti vastakohtana bysanttilaisten nylkemisjärjestelmälle.

Goottilaiset isänmaanystävät, joille nuoren kuninkaan äkillinen kuolema oli ollut ankara isku ja jotka hetkeksi ainakin joutuivat alakynteen, kokoontuivat taas pian väsymättömien johtajiensa ympärille. Hildebrand-vanhuksen suuri maine, Roomasta takaisin kutsutun Vitigeksen levollinen voima ja Tejan valpas into saivat paljon aikaan.

"Täältä siis sinut vihdoinkin löydän, Cethegus, tällaisena hetkenä." "Mitä on tapahtunut?" sanoi prefekti ja otti levollisesti ruususeppeleen päästään. "Mitäkö on tapahtunut? Isänmaa horjuu Skyllan ja Karybdiin välillä. Goottilaiset herttuat Thulun, Ibba ja Pitza " "Mitä heistä?" kysyi Lucius Licinius. "Ovat murhatut."

"Ajattelen goottien kielellä ja puhun goottien kieltä enkä ihmiskunnan yleistä kieltä. Sitä ei ole olemassakaan. "Ja kun minä ajattelen goottien kielellä, on minulla myöskin goottilaiset tunteet. "Minä voin antaa tunnustukseni muukalaisille, voin kyllä. "Ihailen teidän taiteitanne ja tieteitänne, osittain teidän valtiomuotoannekin, jossa kaikki on erittäin hyvin järjestetty.

Pitkä kuolemantuska ja epätoivo olivat tuhonneet tuon ilkeän naisen. Hän kuoli heti, kun hänet oli saatettu päivän valoon." "Hirmuista", huudahti Vitiges. "Se oli oikein", sanoi Teja. "Mutta minulla on vielä muutakin kerrottavaa." Mutta ennenkuin hän ehti jatkaa, riensivät Totila, Hildebad, Hildebrand ja muut goottilaiset päälliköt telttaan. "Joko hän tietää sen?" huusi Totila.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät