Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025


»Kelpo, vanha Burbogladiaattorit hyväksyvästi huudahtivat. »Tunnet maan jälleen jalkojesi alla! Tarjoo hänelle kätesi, Lydon!» »Oh, varsin mielelläni», gladiaattori sanoi. »Mutta kun olen veren nähnyt vuotavan, niin tekisi mieleni.» »Herkules vie», vastasi isäntä aivan tyyntyneenä, »siinäpä on oikeata gladiaattorimielialaa! Polluks avita!

»Hyvä», Lydon sanoi kääntyen mennäkseen ulos, »Jumalten kiitos, ettei minun tarvitse kamppailla leijonan eikä tiikerin kanssa. Sinäkin, Niger, olet miellyttävämpi vastustaja kuin kumpikaan noista.» »Mutta silti voin olla yhtä vaarallinen», gladiaattori virkkoi rajusti nauraen, ja kuulijat, jotka ihailivat hänen jänteviä jäseniään ja ylvästä ryhtiään, nauroivat myöskin.

»Olen iloinen sen kuullessani, isäni», gladiaattori virkkoi sivellen kunnioittavasti orjan polvia ja partaa, »ja kohta saan olla aina luonasi, enkä vain ajatuksissasi.» »Niin, poikani mutta ei tässä maailmassavanhus virkkoi vakavana.

Näiden ajatusten ahdistamana gladiaattori kiiruhti nopein askelin pois, mutta äkkiä hän huomasi kadun toisella puolella ajatuksiensa todellisen kohteen. Sauvaansa nojaten, huolten ja vuosien koukistamana, silmät maahan luotuina ja horjuvin askelin harmaahapsinen Medon lähestyi hitaasti gladiaattoria, Lydon pysähtyi hetkeksi. Hän arvasi heti syyn, mikä oli vanhuksen saanut näin myöhään liikkeelle.

Hänkin päätti uskaltaa ja astui askelen tavottaakseen toverinsa, mutta silloin tuprahti hänen jalkojensa eteen hirveä tuhkakuuro. Gladiaattori peräytyi vielä kerran. Pimeys oli jälleen täydellinen. Mutta tuhkasadetta kesti yhä yhä, yhä paksummalta ja paksummalta se peitti lattian tukahduttavia kaasuja tuoksahti siitä ylös.

Tämä uusi tulokas oli kuin gladiaattori ainakin; hän oli kookas, laiha ja käsivarsin sellaisin, että niistä vähimmän saattoi odottaa mitään lempeitä syleilyjä. Burbon, kapakan isännän riuska auttaja oli todella hänkin miehensä lailla viinikellareissa otellut, jopa keisarin silmien edessä.

Salaman valossa metsänpeto ja ihminen olivat toisensa huomanneet; mutta vaisto sai kummankin pysymään rauhallisena. Niin, leijona ryömi yhä lähemmä gladiaattoria ikäänkuin toveria etsiäkseen; gladiaattori ei liikahtanutkaan eikä vapissut. Luonnon vallankumous oli lujimmat siteet katkaistessaan samalla karkottanut kaiken kammon luomiensa väliltä.

Sosia katsoi ensin toista, sitten toista. »Virtus in medio! kunto on aina keskimailla», hän mutisi itsekseen. »Kauniita seuralaisia sinulla, Sosia gladiaattori kummallakin puolellasi.» »Oikein sanoit, Lydon», rotevampi virkkoi, »tunnen samaa

Hänen nuoruutensa ja kauneutensa vain lisäsivät hänen kelpoisuuttaan arenataisteluihin. »Tuokaa tänne joku lauta tai kantotuoli, jos sellainen on saatavissa ruumis viedä poisArbakes virkkoi. »Isiksen pappia ei viedä temppeliin niinkuin tavallinen kaatunut gladiaattori korjataan arenalta

Hän astui kynnykselle, pysähtyi, kulki polttavan lattian ja kuolleitten toveriensa yli pyhään kappeliin ja kehotti Burboa seuraamaan mukana. Mutta gladiaattori epäröi ja jäi paikoilleen.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät