Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
"Aion, sitä varten olen tullutkin. Hän on nyt orpo, hänellä ei ole sukulaisia eikä tuttavia täällä, sen vuoksi on hän jälleen oleva Laagjen lapsi, niinkuin hän oli ennenkin, eikä hänen tarvitse puutetta kärsiä." Sitten meni Jaampa ulos ja toi mukanaan ison palan poron lihaa, jonka hän antoi eukolle.
Juhokin sanoi muutaman sanan eukolle, mutta ne eivät sisältäneet mitään erityistä kysymystä, eikä hän vastannutkaan mitään.
Kun poika polut näkisi, Lapsi synnyntäsiansa, Ei tuo eukolle toruisi, Vanhemmalle vastoaisi; Itse tottelis' emoa, Varajaisi vanhempata. Tuuti, tuuti poikalasta.
Ja sata markkaa olen aikonut eukolle maksaakin siitä hyvästä tulevana talvena markkinoilla, jos vaan ori tervehtyy. Ilolla maksan.» Niin puheli isäntä vakavasti ja kopisteli piippuaan kenkänsä kärkeen, että kypenet karisivat pois. Otti taskustaan massinsa ja alkoi panna tupakkaa piippukänäänsä. »Mitä se sitte emäntä tekee sillä satamarkkasella?
Kenenkään huomaamatta pääsin puistosta pois, saavuin maantielle ja aloin kävellä kaupunkiin päin. Ei aikaakaan, kuului takaa huuto: "Arvosa herra, kuulkaahan, kuulkaahan!" Katsoessani taakseni, näin muutaman eukon, joka huusi: "katsokaa eteenne, olette hukanneet varjonne". "Kiitos hyvästä neuvostanne!" vastasin ja heitin kultarahan eukolle sekä poistuin puitten varjoon.
Vaikka tuo kaunis lähde oli pahassa maineessa, niin hän ei siinä ymmärtänyt ajatella mitään ylen-luonnollista, vaan virkkoi eukolle: Myöhäseen te pesettekin, hyvä muori! Eukko ei vastannut mitään. Hän luuli häntä kuuroksi ja lähestyi.
Ostajilla kun on kiire kullakin kotiinsa, ojennetaan useampia maitokannuja eukolle. Silloin hän jatkaa: »Vai työ, sen näköiset, tähän kaikki yht'aikaa nokkanne työnnätte! Oikein jos tekisin, en antaisi yhdellekään sielulle, en pisaraakaan. Sinä, Heiskasen tyttö, saat ensi aluksi suoraan mennä kotiisi.
Katariina rouva, joka istui vuoteen vieressä, viittasi eukolle tervehdyksen, ja hänen katseensa osoitti, että hän nyt tunsi jotakin heimollisuutta halpaa vaimoa kohtaan, jonka hän tiesi tuntevan samaa kuin hän itse. Vakain askelin astui Vappu Sesilian vuoteen viereen ja katseli häntä hetkisen vaijeten. Sitten sanoi hän: "nuori kukkanen, sinäkö, ennenkuin lakastunut ruoho?
Anna tuolle eukolle, Liisa, vaan muille ei tarvitse antaa, jos joku tuleekin, ja parasta on, että otat avaimen keittiön ovesta, ettei niitä pääse sisään, lausui rouva. Syököön hän yhdessä Marian ja Kallen kanssa. Eukko hyvillä mielin lateli »kosti jumalia» ja »tuhansia kiitoksia» »kultarouvalle», »armolliselle rouvalle», joka »pelasti tässäkin muutaman köyhän kuolemasta nälkään».
Kertoi ensin muuttaneensa tänne Helsingistä: täällä olivat mörskät huokeammat ... eikä häneltä työ loppunut missään ... maallakaan. Hän ei noudattanut kahdeksantunnin työpäivää, ei kuulunut ammattiyhdistykseen eikä minkäänlaisiin puolueisiin: välitti viis niistä. Teki pelkästään urakkatyötä. Ja siksi oli hänellä rahaa! Ja hän ryyppäsi. Silti jäi eukolle ja lapsille ... tarpeeksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät