Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Rauhattomana vilkui Piatta kupeelleen, etteihän sattune olemaan kuulevia, ja alkoi: Se entinen renki Elias tuli sinne mökille ja houkutteli minut teiltä kysymään, saisiko hän tulla puheille käymään nyt iltasella, tai milloin soveltuisi. Laaran kulmat vetäytyivät ryppyihin ja kasvoille ilmestyi vihan leima. Mistä se on tullut tänne? kysyi hän. Etelä-Suomessa sanoi olleensa töissä, selitti Piatta.
Minkä minä heille yksin, jos olisin tavoittanutkin? Tiettypä se, etteihän niille mitä yksin. Jo Juha kaikesta näki, ettei tule apua tästä talosta. Ei olla niinä miehinäkään, levolle laittautaan. Ei voinut sen enempää, nousi ja lähti. Minnekä sinä menet? kysyi vanhin veli. Kirkolle. Veli tuli jälleen, saavutti hänet rantatiellä. Tätä asiaa vartenko sinä kirkolle menet?
Leveästi hän nytkin selvitteli etteihän hänellä pakkoa olisi, mutta ihmisystävällisenä ei hän viitsinyt pysyä enään riidassa. Jos kenellä niin oli juuri hänellä varoja ja keinoja; mutta täytyihän suostua työmiestensä kanssa kun oli itsekin ollut ennen työmiehenä sekä tunsi niiden tarpeet ja puutteet ja kun toisetkin alkoivat suostua.
Edessämme ammotti valkea syvänne, ja minä arvelin, että se oli vanha kalkkimurros, jonka laitamilla kasvoi karhunmarjapensaita ja sanajalkoja. Vilkaistuaan ympärilleen, etteihän vain kukaan näe, hiipi seuralaiseni vitikon läpi, kunnes tuli kalkkiseinän luo.
Hiukan he vielä kuhnailivat ja tuumailivat ja jo lähtevät pirtistä. Kustista tuntui jo varmemmaltakin heti mennä, jos vastaiseksi jättäisi voisi Sohvi vielä pahemmin tulla siihen väliin toraamaan. Vielä oli tulta rovastin kansliassa ja rahvasta siellä näkyi kulkevan. Kusti silmäili varmuuden vuoksi vielä takapihalta rekiä, etteihän sinne vain lie saapunut Alatalolaisia hänen huomaamattaan.
Pian oli rahvas taas keräytynyt »Laineeseen», ja silloin vasta näkyi perämies laskevan veneessä ylhäältä päin tyttönsä kanssa, poika pikkuinen saattajana. Kun joku siitäkin odotuksesta mieli nurisemaan, selitti Ville aivan tyynesti, mutta tytöille silmää iskien, etteihän tässä jäniksen selässä istuta. Rauhallisesti hän asettui perään kunniasijalleen ja lähti laskemaan alas vuolasta virtaa.
Hän ei kuitenkaan uskalla ottaa, epäilee kai sen sisältävän myrkkyä. Mutta kun päänsärky yhä yltyy, häätyy hän lopulta sitä itse pyytämään, tiedustellen samalla, etteihän se vain myrkkyä sisällä. Kun sanon, että otinhan minä äsken itsekin samanlaisen ja istun vielä ilmielävänä tässä paikallani, rohkaistuu hän ja nauttii pulverin.
Aura oli pitänyt sitä tarpeellisempana, että ne harvat kyvyt, joita puolueella oli ja jotka myös koko maahan nähden jotakin merkitsivät, pysyivät eturinnassa. Hän oli taipunut, vasta kun Johannes oli viitannut siihen, etteihän hänen syrjäytymisensä tarvinnut kovin pitkä-aikainen olla. Hetkellistä väsymystä siis? Niin, sen saattoi Aurakin ymmärtää. Väsymystä valtiolliseen toimintaan?
Sitten hän meni takaisin kylkeiseen ja tuntui taas rupeavan kutomaan. Tuossa olisi ruokaa pöydässä ... jos haluttaa syödäksesi, sanoi emäntä. Minä sanoin, etteihän se liiaksikaan taitaisi olla, ja kävin pöydän päähän istumaan. Emäntä istuutui pöydän eduspenkille ja laski kätensä helmaan. Vähän aikaa syötyäni kysyin, missä isäntä oli. Tässä se on nyt isäntä, missä emäntäkin, vastasi emäntä.
No, no, kyllä se aika sinullekin vielä koittaa, jolloin tuommoista panet mieleesi muuta en sano. Mutta minäpä sen muistan vallan hyvin. Allakassani seisoo huhtikuun viidennen päivän päällä: »Maitotinki maksettu» ja sitten vähän alempana: »Pappa tuli kotiin hutikassa». Ja saa nähdä, vielä sinua kerran KAMREERI. Mutta nythän olemme jo maaliskuussa, niin etteihän tuota
Päivän Sana
Muut Etsivät