Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Minette astui pieneen huoneesen, jossa rouva heti tarjosi hänelle tuolin ja toi sitten viereisestä huoneesta toisen tuolin Frankille. "Saisinko tavata mr Rossiteria?" "Niin enpä tiedä; hän on kovin sairas.
"Enpä usko; mutta pyydä että Tim Brady, joka nyt on heidän palveluksessansa, tulee auttamaan meitä. Tim oli ennen juoksupoikana isäni konttorissa ja tulee varmaan hyvinkin mielellään. Saatpa nähdä, että huone yht'äkkiä on aivan kuin nuken-kaappi."
No, arvoisa herra, enpä luule kuitenkaan siitä olevan mitään alennusta arvollenne, jos vastaatte minulle, kuinka kauan aikaa olette ollut neiti Isabella de Croyen seuralaisena?»
Enpä halunnut noustakaan, nukkunut olisin ennemmin, nukkunut vaikkapa ijankaikkiseen uneen. Mutta aivoissa alkoi tuo vaiva, jonka vanhastaan hyvin tunsin. Ei se ollut »päänkivistystä» eikä muuta ruumiillista särkyä. Sielussa se tuska oli, syvässä siellä, ytimessä saakka. Ajatuksia ja tunteita se tukehduttavalla painolla rasitti.
En tiedä tuonevatko ... ei ollut puhetta siitä. Vai on ruustinnakin käynyt asian alkain katsomassa? Kun olivat aamusilla lähteneet, niin olivat puolen päivän aikaan olleet perillä ... sanoi vielä, että pitäisi minunkin käydä katsomassa. Aiotkos käydä? Enpä tiedä ... mitäpä minä vanha mies? Eikö minusta mitään sanonut? Ei ollut puhetta sinusta.
Ei todellakaan», vastasi hän niin hiljaa, että sitä tuskin voi kuulla. »Mutta koskeehan se minua ainakin jollakin tavalla», väitin. »Asia varmaankin huvittaisi minua». »Enpä usko edes sitä», vastasi hän punastuen ja luoden hätäisen katseen minuun.
Voi Jumala, mitä suruja! vaikeroi Maria. Häntä pyörrytti ja kun hän kätki kasvonsa käsiinsä, astui Leena sisään. Kapteeninrouva ei voinut enään hillitä vastenmielisyyttään tuosta pitkästä puhelusta. Tasma sen huomasi ja nousi ylös. Enpä ollut muistaakaan lähteä, sanoi hän, tarjoten kättä Marialle.
OLLI. Syöksi kuin raivokas koira ensin päälleni ja sitten tuonne metsään. Voi, armoton, kuinka käsivarttani pakoittaa! Eikö liene sijoiltaan. ROINILA. Selkäsaunan ja hyvän hän olisi ansainnut, se on varma. Ja tulkoon vaan takaisin, niin enpä takaa, kuinka käy, jos tästä pahalle päälle rupean. Onko tämä laitaa! Niin hän riehui juuri kuin tuuliaispää.
PALVELIJA. Enpä ole erottanut muuta kuin litranvetoisen lysolipullon. PORMESTARINNA. Minä tulen itse hommaamaan. Onko ruokatavarat jo kaikki laitettu? PALVELIJA. Millä aikaa? Ei suinkaan sitä joka paikkaan repeä samalla kertaa! Soitetaan eteisen ovikelloa. Se on rouva Danell, minä kuulen soitosta. Kuule, mene sinä eläkä laske tänne! PALVELIJA. Mitä minä sille sanon?
TEUVO. Mutta enhän minä osaa. En ole vielä eläissäni näytellyt. MAIJU. Ei se tee mitään. Kerta ensimmäinen! No, Hanna! Me olemme jo valmiita! HANNA. Minä tulen. Pitäkää kenraaliharjoitus tänään. Huomenna tai jonakuna muuna päivänä näyttelette sitten oikein niin saamme mekin nähdä. MAIJU. Hanna, Hanna, Enpä olisi uskonut sinua tuommoiseksi. JUSSI. Mutta, Hanna, oletko sinä hassu?
Päivän Sana
Muut Etsivät