Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
»Mitä vielä! Tässä on paljon mukavampi. Pianhan sitäpaitsi jo olemme kotona.» »Mamma rakas, koska setä Aateli meille tulee?» kysyi Lilli. »En tiedä, pappa on vähän itse aikonut lähteä Ihalaan.» »Ja me pääsemme mukaan, eikö niin? Koska lähdemme?» »Enkeliseni, enhän vielä tiedä sitä varmaan. Ehkä tulevat sieltä meille» »Ptruu, ptruu», kuului everstin reestä, ja samassa ajoi kuomurekikin pihaan.
«Kas niin, kas niin, pikku enkeliseni, pysykää nyt vähän alallanne. Odota Petreaseni, kärsivällisyys on hyvä mauste. Eevaseni, älä noin hätiköi. Näetkö äidin tekevän sillä tavoin? Katsoppas kuinka äiti tekee.» Niin neuvoi heitä äiti hellästi vanhimman tyttärensä, ymmärtäväisen Louisen auttaessa häntä pitämään huolta toisista lapsista.
Minä kysyn vielä kerran, tahdotteko jättää tämän huoneen, taikka pitääkö minun rukoileman naapuriltani varjelusta teidän loukkauksianne vastaan? KAARLE. Tuomitset minua väärin, enkeliseni. Anna minulle kätösi minä rakastan sinua. No tule. KAARLE. Sisareni!
Ennen kolmen päivän kuluttua joko on kaikki täällä taikka saatte kuulla, että Nánásy setä on kuollut". "Pestissä tulee teidän myöskin mahdollisimman lyhyimmässä ajassa teettää minulle morsiushame". "Uskokaa se vaan minulle, enkeliseni.
Hän itse seisoi peilipöydällä, pieni lippu kädessä; vieraat joivat hänen maljaansa, ken tietää, kuinka monetta kertaa. Koputusta kuului ovelta. Leski seisoi avonaisessa ovessa vavisten ja hämillänsä. Muuan herroista juoksi heti hänen luoksensa. "Kas tyttö; annas kun syleilen sinua, enkeliseni!" Leski peräytyi askeleen. "Oh, antakaa anteeksi, minä luulin teitä nuoreksi ja kauniiksi."
"Ihastuttava, minun enkeliseni", vastasi Arvid luutnantti, koettaen samassa estää haukotustansa, "mutta minun on hirveän nälkä ja tänne tullessani, kun kuljin kyökin läpi, tunsin oikein herttaisen kallopsi-hajun; nyt halajan saliin, sillä toivottavasti saan siellä tuota taaskin nauttia. Sitä paitsi täällä nousee pahan-päiväinen sumu. Tule, enkeliseni".
Silmänräpäyksessä oli vanhus asettanut tulta pesään, ja ikkunoihin kukkivia reseda- ja ruusupensaita. "Ahdas ja matala", sanoi tätini nostaen käsivartensa ikäänkuin koskeaksensa lumivalkeaan kattoon. "Minä en ole tämmöiseen asuntoon tottunut, mutta voinhan tätä kuitenkin kestää lujalla tahdolla voin kaikkia tehdä tiedätkö sen, enkeliseni?"
Päivän Sana
Muut Etsivät