United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut mainitkaa te aika, arvo loordit, Niin minä herttuan puolest' äänestän: Hän, toivon ma, ei sitä paheksune. ELY. Paraiksi tässä tulee prinssi itse. GLOSTER. Huomenta, jalot langokset ja loordit! Min' olen ollut untelo, mut toivon, Ett'ei mun viipymäni tähden ole Tärkeitä asioita laiminlyöty.
Lontoo. Huone Towerissa. HASTINGS. Niin, jalot päärit, kruunausta varten Olemme kokoon tulleet; Herran nimeen, Sanokaa, milloin on se riemupäivä? BUCKINGHAM. Kuninkaan juhlaan valmist' onko kaikki? STANLEY. On; päivän määrääminen yksin puuttuu. ELY. Minusta sopiva on huomispäivä. BUCKINGHAM. Ken tuntee protektorin mielen tässä? Ken on sen jalon prinssin uskotuin?
GLOSTER. Sananen teille, lanko Buckingham. BUCKINGHAM. Hetkeksi poistukaatte; minä seuraan. STANLEY. On riemujuhla vielä määräämättä, Huomenna liian äkkinäistä oisi; Enk' itsekään niin kunnoss' ole vielä, Kuin olisin, jos päivä lykättäisiin. ELY. Miss' ompi armollinen protektori? Min' olen mansikat jo toimittanut. HASTINGS. Iloinen, laupias on tänään prinssi.
Elysée säpsähti omituisesti kuullessansa vanhan opettajansa äänen, tämän saman miehen, joka oli tehnyt hänet siksi, mikä hän oli: »Niin, pikku Elyni»... Pikku Ely oli pari jalkaa häntä pitempi ja sitä paitsi jo jotenkin harmaatukkainen. »Niin, ne ajat ovat olleet, Ely, tosikuninkaita ei ole enään. Kuningasvallan periaate elää ehkä vielä, mutta sopivia miehiä ei löydy enää.
ELY. Te, herttua, hänet parhain tuntenette. BUCKINGHAM. Näöstä tutut ollaan; sydäntäni Ei tunne niinkään hän kuin minä teidän, Ja min' en hänen niinkään kuin te minun. Lord Hastings hänen paras suosittunsa. HASTINGS. Suur' kiitos; hän mua suosii, sen ma tiedän Mut hänen mieltään kruunauksesta En ole kysellyt, ei hänkään liioin Armollist' ajatustaan ilmaissut.
BUCKINGHAM. Jos ette olis viittasanaan tullut, Lord Hastings lausunut ois teidän osan, Tarkoitan, teidän äänen kruunauksesta. GLOSTER. Muut älkööt moista rohjetko kuin Hastings; Mun tuntee herttua ja mua suosii. Näin taannoin Holbornissa, mylord Ely, Somia mansikoita puistossanne; Ma pyydän, haettakaa niitä mulle. ELY. Kyll', armollinen herra, mielist' aivan.
»Hyvää päivää, Ely», sanoi hän tullen käsi ojennettuna Elyséen luo ja käyttäen hänen lapsi-nimeänsä Reynhaan ajoilta. »Kas niin, minä se olen ... vanha opettajasi Papel».
Juuri sentähden, että minua kovasti ilahutti nähdä sinua, kun tapasimme toisemme Ely Place'lla, ja sentähden, että olin varma siitä, että sinua kovasti ilahutti nähdä minua, neuvoin sinua tulemaan tänne eikä byrooseni". "Oh! Sinulla on byroo?" sanoin minä. "Niin. Minulla on neljäs osa yhdestä kerroksesta ja käytävästä, ja neljäs osa yhdestä konttoristista", vastasi Traddles.