Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025


AAPELI. Onhan minulla nyt edes se, joka paitani pesee. Istu, istu, Eeva. Tämmöinen tupa! Huhkaimen pesä. AAPELI. Sokerirasia on kuitenkin eheä. Tiedä, Eenokki, että olemme pyörineet kamalassa leikissä, sekä minä että Eeva. Oi niitä jumalattomia herroja! EENOKKI. He kaiketi kohtelivat sinua kopeasti, trumantisti? AAPELI. Kiitän, etten saanut heiltä selkääni. EENOKKI. Kateus, kateus!

»Kenen luonto on ottanut armoihinsa», puhui hän itsekseen, »sen sallii se lujasti juurtua synkkiin syvyyksiin ja rohkeasti ponnistella valoa kohden, viisauden ja harhaluulojen usvan häntä estämättä ja hämmentämättäTällainen armotettu, eheä ihminen oli tämä vainottu, kunniaton olento.

Ainoastaan tarkan ihmistuntijan ja tottuneen lääkärin silmä ehkä saattoi vainajan synkkiin ryppyihin vetäytyneestä otsasta ja uupuneen näköisestä katseesta päättää, ettei sisus ehkä ollutkaan niin eheä kuin kuoresta päättäen olisi luullut.

Kapteeni samassa riisti mr Pettiferin hatusta kirjanlehden, joka tosin oli hyvin kulunut, mutta kuitenkin niin eheä, että kirjoitus oli selvä; ja sitten hän lyödä läjähytti polvellensa niin kovasti, ettei mokomaa lyöntiä olleet läsnäolijat ennen kuulleet.

Tulipa siitä oikein komea laiva, jonka vertaa tuskin löytyikään; »ei ainakaan näillä seuduilla», arveli Heikki. Sisusta tässä mainiossa laivassa oli kuverrettu ja pohja niin eheä, ettei siinä silmä eroittanut pienintäkään reikää. Viimeiseksi Heikki keskelle laivaa pystytti suuren mastopuun, halkasi hiukan päätä ja pisti siihen valkoisen tuohen palasen lipuksi. Kas nyt oli laiva valmis!

Jos sydän, oli se sitten missä esineessä tahansa, on puhdas, eheä ja terve, niin on koko esine samanlainen. Puu, jonka sydän on mädäntynyt, kuivaa pian; sen oksista murtuu vähitellen yksi ja toinen ja putoo maahan. Niin on perheenki laita.

Mutta sillä kohdalla näkyi vaan kesän hiljaisen tuulen mukana pohjoiseen päin hitaasti kulkeva, harmaa pilven reutale, jonka mentyä jäi jälelle hopean vaalea taivaan kansi, ilman mitään merkkiä. Tunturikin seisoi nyt jäykkänä, kylmää mahtavuutta herättävänä muurina, ylpeänä siitä että oli yllään eheä lumihanki, jonka kiiltävä pinta kimalteli vielä kesäkuun auringon paisteessa.

MAURA. Minä olen amputtu, kuollut, ijankaikkisesti kuollut! KASPER. Te olette eheä ja terve, sanon minä. Ylös ja olkaat iloinen; sillä voitto on meidän. 1:N SOTAMIES. Herra kapteeni, minä saatan sanomata kenraalilta. KASPER. Mikä on hänen tahtonsa? 1:N SOTAMIES. Että kortteeraatte tähän joukkonne ja jätätte pakenevaen vainoomisen, sen toimen määrää hän arierkardillemme. KASPER. Hyvä!

Ja, uskonnosta ja rahasta lukua pitämättä, en käsitä kuinka voisin, jos nämä opit tulevat laeiksi, ehyt takki ylläni, välttää tappiolle joutumasta. Jos minulla olisi eheä takki päällä, niin joko se revittäisiin päältäni, kun muka olisin rahamies, tai, jos tekisin vastarintaa siveellisen kunnian nimessä, niin minua surmattaisiin uskonnon ystävänä."

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät