Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
Ovi aukeni, ja herra Kustaa Drake astui sisään. Sitä tapahtui harvoin. Agnes rouva silmähti arasti miehensä valvomisesta ja mietiskelystä veltostuneihin kasvoihin. Minä tulen ilmoittamaan sinulla olevan vieraita, lausui Drake.
Edelliset lähetettiin heti ottamaan osaa Scyllan taklauksen korjaustyöhön, jälkimmäisten annettiin jäädä omaan laivaansa, sillä Drake ei halunnut tänä hetkenä, kun vaarallinen vihollinen ajoi häntä takaa ja jokainen tuulen käänne saattoi tuottaa uuden taistelun, lisätä laivuettansa vastahakoisella väellä, joka ensimmäisessä sopivassa tilaisuudessa eittämättä antaisi vihollismielensä ilmetä teoissa.
Drake kuuli seuraavat sanat, joita ikäihmiset järeällä, lapset vienolla äänellä veisasivat: Valo päivän on sammunut herttainen, Yön varjoja on joka puolla. Pian päivistä saapuvi viimeinen, Kun kaikkien täytyvi kuolla. Siis aikoinaan talos toimittaos. Tai kuolemakellosi kaikuu, Ja tuomiontorvikin raikuu!
Julistamme siis hollantilaisille sodan, ja missä ikinä Hollannin lippu kohtaa meitä merellä, on se meille kehoituksena hyökkäykseen ja kostoon. Hyvä on, lisäsi Drake itsekseen, minulla on nyt yksi syy, jonka hän hyväksyy, kun karkaan niiden hollantilaisten rihkamalaivojen kimppuun, jotka kohtaavat minua teilläni.
No niin, Tott alkaakin vanheta ja Stenbock puuhaa leskikuningattaren asioita, niin että lisäys siinä suhteessa lieneekin tervetullut. Minä onnittelen teidän ylhäisyyttänne merkillisen tuttavuutenne johdosta. Drake lausui tämän pilkallisella äänellä. Valtakunnan-neuvos Pentti hymyili, hypisteli kultaista nuuskarasiaa sormiensa välissä ja jatkoi: Odottakaa, kuva ei ole vielä valmis.
Fabiani seisoi hämmästyksissään tästä näkemästä, silmät selällään, eikä liikkunut paikaltaan. Te, tekö täällä! huudahti Drake Ellenille. Nostetun miekkansa liekitsevä kärki tärisi. Olisipa sopinut sanoa, että se oli yli-enkeli Mikaelin miekka perkeleen käsissä. Yhtäkkiä valostui höyrylaivan peräpuoli yleensä huimaavasta ukkosen leimauksesta. Olin kaatua ja tupehtua. Tulikiven katku pisti nenääni.
Drake katseli Pekan osottamaan suuntaan ja oli juuri aikeissa käskeä pojan nousta hevosen selkään, että voitaisiin jatkaa matkaa, kun hänen silmänsä sattuivat toiseen kohtaan, joka ihan kokonaan kiinnitti hänen huomionsa. Tienviereisten kuusien välissä näkyi ihmishaahmo, liikkumattomana kuin kuvapatsas, toisella kyynäspäällään nojaten paateroon ja silmät luotuina ratsumiehiin.
En tiedä, minulla kun oli ennalta saatu arvelu, mutta minusta näytti ikäänkuin Harry Drake olisi pitänyt Fabiania silmällä. Tottapa Fabiani oli sen havainnut, sillä hän kysyi minulta: Kuka on tuo mies? En tiedä, vastasin minä. Hän on vastoin luontoani! lisäsi Fabiani.
Sittekuin tohtori vielä oli antanut muutamia selityksiä, tunsin minä niistä saman henkilön, joka samana aamuna noilla hullummaisilla vedoillaan laivahylystä oli kääntänyt huomiota puoleensa. Vaarin-ottoni ei siis ollut minua pettänyt. Dean Pitferge ilmoitti minulle, että hänen nimensä oli Harry Drake.
Kustaa Drake. Sjövikin aatelishovin kukoistusaika oli kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen, kun sen omistaja eversti Anders Drake, palasi kotiin. Tämä oli osannut kutoa kultaisia tähkiä laakereihinsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät