Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Nuo asiakirjat, jotka Berndtsson lähetti minulle, on hän saanut eräältä ihmisellä, jonka minä näin muinoin täti Julianan luona Utå'ssa.
Berndtsson, nauroi Helmer, nyt olet sinä vallan hullu. Hm, etkö sinä taida ymmärtää, että äitisi on kertonut minulle... Ah, äiti, hän ei tiedä sanaakaan siitä asiasta. Kyllä, varmaankin. Mikä asia sitten? Lasisilmät. Lasisilmät! Ja nyt alkoi hän nauraa sydämen pohjasta. Sinä et saata käsittää kuinka tuo kuuluu hauskalta.
Mutta on useita, jotka virkkoi Berndtsson, jotka pitävät sitä vähän parempana. Sinä ja minä... Niin, meitä on kaksi. Tunnetko usiampia? En, en nuorten joukossa. Ja me kaksi, Berndtsson, emme ole suurin paremmat; minä olen ollut syvälle vaipunut ja olen noussut, ja sinä ... sinä tahdot naida rahoja. Minäkö?
Sen voin minä ehkä auttaa, sanoi Berndtsson. Kas tässä palkkaneljännekseni, se ei ole paljon, mutta vähän aluksi. Oh, kuinka se käy laatuun? Kyllä, ottakaa; eihän se ole teidän tähtenne, paras notarius.
Kas nyt!... Nyt on se oivallista: "Korkeasti kunnioitettu Herra Koululainen Herra Berndt Berndtsson Hagetorp'issa". Niin pitää oleman kellossa. Eikös se näytä oikein miehen käsialalta, Göthilda, juuri kuin Berndt itse olisi sen kirjoittanut. Niin, ei se ole erilaista.
Oli juhlallinen toimitus, kuin nuot molemmat morsiusparit vihittiin vanhempainsa läsnä ollessa; sillä vanha kreivi oletti molempien nuorukaisten isää, kapteeni Berndtsson taasen molempien morsianten. Sitten tuli tanssit ja ilot. Vanha kreivi oli laittanut kaikki komeimmasti musikin ja virvoituksien puolesta.
Kuin kärryt kääntyivät oven eteen, hiipi pieni olento heilukaapuun puettuna, niistä ja puhui kauan ja innokkaasti kyyti-talonpojalle, koskien hatturasiaa ja pientä kapusäkkiä. Berndtsson, joka kuuli Bellan haukkuvan, katsoi ulos ja näkyi taasen tuntevan kaapun. Niin ... ah niin, Emili! huusi hän, se on meidän vanha notariuksemme. He riensivät molemmin ulos.
Kello neljä oli luutnantti Berndtsson siellä. Sittenkuin me viimeksi näimme hänet, on hänestä tullut täysi kasvanut kaunissilmäinen mies, ja hänellä oli muodin mukaiset viikset. Oli jotakin voimakasta ja päättäväistä hänen kasvoissansa, jotakin, joka heti miellytti ihmisiä hänen eduksensa.
Hän näkyy, sanoi Berndtsson, naurahdellen, kuuluvan tuohon tavallisimpaan luokkaan, joka luulee, että vapaus saadaan, kun vaan huutaa aikalailla, mutta joka ei uhraa ainoatakaan mantelin sitä saavuttaaksensa. Ah, te panettelette minun kakadu'ani! Se ei ole hyvänlaista luutnantilta; niin ymmärtäväistä eläintä ja niin mieltynyttä nähdään harvoin. Tai mitä sanot, Liina?
Niin, sanoi Berndtsson, minä olen usein ajatellut tuota asiata; mutta minä rakastan todellakin häntä sangen paljon, ja Jumala sen tietää, jollen minä tekisi samoin, jos hän olisi köyhä. Jos hän esimerkiksi olisi hattumamselli? kysyi Frans. Berndtsson'in kasvot hehkuivat: Mitä sinä tarkoitat? Sinä olet minusta hauska mies! Mitä minä tarkoitan, en juuri mitään; mitä minä tarkoittaisin?
Päivän Sana
Muut Etsivät