Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Ei mitenkään, sanoi Berndtsson, viivytellen, ei mitenkään. Minä rakastan tyttöä, mutta en todellakaan tiedä, jos hän... Vai niin, puoleksi päätetty, juuri puoleksi... Oh, kyllä se menee.
Liina sitä vastoin näytti tyyneltä; mutta kun vapaaherratar sanoi: se on kummallista, että sinä olet niin tyyni, sai hän tämän vastauksen: Minä toivon, että palaa joku makasiini, niinkuin viimeinkin, jokin, joka silloinkin tapahtui. Patruuna riensi myös pois, kun makasiini oli vaarassa, ja siis oli Berndtsson yksinään jälellä noiden kolmen naisen kera.
Mutta, Sundler, Berndtsson on viisas ja ajatteleva ihminen, joka tietää mitä hän tekee sillä ei hän kuviota rakasta, se on selvä; mutta mies on viisas ja kohden kunnioitettavaa. Tuokaa siis hän tänne, Sundler! Miehen tuttavuus ei ole hylättävä. Berndtsson oli tosiaankin onnen portailla.
Berndtsson? Nimestä kuuluu, että hän on se, joka häviää tässä ottelussa. Berndtsson? Et, veliseni, vähän enempi on sentään kunniatuntoa. Mutta, jos ukko tahtoo...
Elias Frid, niin, isä, se oli minun isäni isän isän isä, tai noin, se on viimeisellä kannalle, sanoi Emili. Hm, tiedättekö te, nyt sisältää testamentti, että perillinen suorastaan etenevässä polvessa tästä Elias Frid'istä on ... hm, hm. Mitä? Onko jotakin siitä testamentissa? sanoi Berndtsson. Mitä se on saapa? Minä en saata pu puhua... Niin, veli, niin, veli! Mitä?
Vai niin, sinulla on todellakin toivoa, mutta kuules, rakas Berndtsson'ini, rakastatko sinä tyttöä vai hänen rahojansa? Anna anteeksi, sinä! Minä kysyn kuni ystävä. Berndtsson loi alas katseen ja viivähti vähän vastauksessa. Tämän kysymyksen oli hän niin usein tehnyt itsekin itsellensä, että hän tunsi sen sitten vanhaltansa.
Tämä tapahtui, ja tuo vanha aatelismies puristi hellästi lasten käsiä ja sanoi. Tietääkö, kapteeni Berndtsson, se on kuitenkin hauskaa, nähdä onnellinen ihmispari, vaikka ... se on eräs muistutus ... teidän rakkautenne, lapset, on kasvanut vallan pienellä romantillisella tempulla.
Niin, se on selvää; mutta vielä yksi! Kyllä, kernaasti. Te tiedätte, että minua pidetään rikkaana. Kyllä. Rikas tyttö saa aina koko joukon sellaisia, jotka tahtovat hänen rahojansa ja hänet itse päälle kaupan. Kieltämättä. Jos nyt te, parahin luutnantti Berndtsson, tahtoisitte puhua minulle paljon niin, että... Niin että se näyttäisi siltä, kuin... Niin.
Kastanjat, nuot kaksi suurta, jotka ovat keskellä ketoa Valdemarsborg'in vanhan herraskartanon edessä, kukkivat parhaillansa, ja syreenit, jotka, puunkaltaisina, verhosivat talon ympärillä olevaa muuria, olivat sinipunertavia. Kaikki oli hiljaista ja maan iloa. Oli iltapäivä, kun vanha kreivi ja kapteeni Berndtsson istuivat yhdessä lehtimajassa.
Että se oli kenraali ja maanviljeliä, jotka siihen olivat yhdistetyt! nauroi Berndtsson. Mutta Helmer, lisäsi hän, on kuitenkin enemmän maanviljeliä kuin minä kenraali. Onhan se kai pieni talo, kuin hän hoitaa? Niin, varsin pieni. Ja hän onnistuu kuitenkin? kysyi Berndtsson. Niin, sen minä uskon.
Päivän Sana
Muut Etsivät