Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Yksi niistä porvareista, jotka näinä surullisina aikoina kauimmin jaksoivat kestää Ruijassa, oli Antero Lind. Mutta huolimatta kaikista ponnistuksistaan, joutui hän vuosi vuodelta yhä enemmän velkaan Bergeniin kauppiaille, ja paria vuotta ennen vapaan kauppa-oikeuden uudistumista täytyi hänenkin heretä kauppatoimistaan ja myödä sekä Garnäs että molemmat aluksensa.
Otto Rud, tanskalainen ritari, Borgholman linnan isäntä. Rolf Jute, tanskalainen ritari. Antero Suurpää, raatimies Turussa. Barbro, hänen sisarensa. Ebba, raatimies Suurpään tytär. Sven Suurpää, edellisten heimolainen, meriupsieri. Turunen, | porvareita Turussa. Keihäkkä, | Hieronymus, priori Naantalin luostarissa.
Ja sinä yönä kertoi Antero Laurille vanhan tuvan hämärässä viimeaikaiset taistelunsa ja ihmeelliset sisälliset tapaukset Korpivaarassa ja kuinka hänelle oli siellä hänen isävainajansa raamatun avulla kaikki selvinnyt ja kuinka hänestä oli tullut kokonaan uusi ihminen.
Semmoinen on pappa. Ei koskaan hän ole seurannut sitä, mitä itse katsoo oikeaksi, vaan antaa aina itseään johtaa sen, mitä muut häneen tyrkyttävät. Tulkaa nyt edes mammaa tervehtimään, pyysi Naimi. Helander kulki juuri ohi, perässään tien täysi heränneitä miehiä ja naisia. Lauri ja Antero riensivät heidän jälkeensä. Ja pirtti on valmis, niinkuin näimme! sanoi Lauri.
Te tapasitte siis todellakin Snellmanin, kysyi Antero Robertilta, ja saitte olla hänen seurassaan! Sanokaa, millainen hän oikeastaan oli läheltä nähden? Hän on sama läheltä kuin kaukaakin, hän on Saima joka sanassaan ja hänen joka sanansa on Saimaa. Mutta miten hän puhuu, miten esiintyy?
Antero astui rohkeasti lähemmäksi. »
En minä oikeastaan mistään muusta niinkuin musiikista se juhlakantaatti, se oli sentään jotain tulkaa, mennään kirkolle päin! Te soitatte kanteletta? Mistä te sen tiedätte? Antero kertoi koettaneensa soittaa hänen kantelettaan.
Eikä tuo aiheeton kysymys tuntunut hänestä ollenkaan oudolta tai odottamattomalta, vaan niinkuin hänet olisi valmistanut siihen sama tarve kuin Laurinkin: saada ystävä ja uskottu. Ehkä olen joskus minäkin kuinka niin? Mutta rakastatko nyt juuri tällä hetkellä? Kun ei Antero voinut heti vastata, niin Lauri : En tahdo tietää, ketä ja missä ainoastaan, rakastatko nyt?
Tuolle lihavalle emännälle he eivät olisi olleet muuta kuin akatemiasta pois potkituita renttuherroja. Tuossa kievarissa istuessa ja hevosia odottaessa virkkoi Antero: Siellä Helsingissä puhuttiin paljon kansasta, mutta minusta tuntui usein kuin olisi kansa niille uusmaalaisille ollut aivan toista kuin meille.
"Pahoin meidän kävisi, jos sinun apuusi täytyisi luottaa", jatkoi Antero, "päinvastoin saattaisit joutua siihen tilaan, että sinun täytyisi turvautua meidän sääliväisyyteemme. Sillä jos et kuule minun varoitustani ja heitä roistomaista elämääsi, niin ei kukaan talonpoika ota sinua enään palvelukseensa ja sinä jäät sitte kerjäläiseksi."
Päivän Sana
Muut Etsivät