Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Enkä usko, että kykeneisikään, sanokaa minua valehtelijaksi.» »Ooho? Niinkö sen on hullusti asiat.» »Antaahan olla, ajan kulua. Mutta kyllä minä vaan niin ennustan.» »No, kukahan tuon on narrannut?» Mari ei kerinnyt vastaamaan. Hanna tuli sisään. »Yhäkö sieltä vaan kannetaan», hän sanoi nähdessään Hannan nyytin.
Antaahan olla, herra komisarjus, vien minä näinkin, sanoi polisi istuutuen topakasti kuolevan rinnalle ja kiertäen voimakkaan oikean kätensä selän yli kainalon alle. Sotamies veti vangin jalat pukin alta, nosti ja asetti paikoilleen. Komisarjus katsoi ympärilleen ja nähtyään kadulla litteän vankilakin, nosti sen ja pani taaksepäin retkottavan märän pään päälle. Mars! komensi hän.
ANNA. Niin, ehkä on parasta. SANNA (erikseen). Ehkä on parasta, ehkä on parasta! ehkä on parasta! Sen nyt sain palkakseni. Kyllä minä tässä kauvemmin ! En mokomia ole ennen nähnyt. Toinen heidän sijassaan olisi jo vähemmästäkin kestittänyt ja kahvittanut, mutta nämä ! Antaahan olla. (
Minä silloin ajattelin, että antaahan olla kun minä kirjoittaa rutuutan Iidalle pitkiä kirjeitä ja pyydän niitä korjaamaan, niin kohta minä osaan kuin koulunkäyneetkin. Pojan veulakkeet tästä opettajan neuvosta ottivat onkeensa ja alkoivat takanapäin ilvehtiä, että meidän pitäisi heille kirjoittaa, he sitten muka korjailisivat, vaan me vastattiin, että saatte »Virsilippaassa» kirjeitä.
Voi, isä kulta... Vapaussodan liekki lämmittää semmoiset kylmyydet. Antaahan isä hevosta, että lähden, tai vielä parempi, jos isä lähtisi kyytiin. Minä näin hyvällä säällä kutoisin reessä sukkaa. Kyllä kai tuota saattaa lähteäkin, sanoi Mooses. Mutta tuolla vinnillä on kolmet melkein uudet, valmiiksi voidellut saappaatkin ja parit tai kolmet kintaat, ehkä nekin käyvät kaluksi.
Mutta Rantalan Taneli vastata jorautti: »Jukke on minulle velkaa, niin siten saan sen saamiseni. Antaahan Juken tehdä työtä.» »Mutta Jukke ei osaa tehdä rakennustyötä. Kuinka sille voisit maksaa palkan?»
Kukapa tuota juuri lyönyt olisi, joka on sellainen karuuna. Vaikka kyllähän sanotaan, niin että ei sonni niin suuri, ettei ajaja suuree. Missä tuo lie ollut. Eivät ne nuoret ennen noin hulluja ja päässilmäisiä olleet. »No no muori, antaahan nuortenkin. Mutta kuinka, eikö muorikaan kirkossa ole?» »Kirkkoon tästä sitte pääsee, kun pitää aina olla kotokissana. Eikä siellä mieli paljon parane.
Antaahan kumminkin olla huomiseen sen muuton, liestytteli emäntä. No olkoon huomiseen, vaan siitä ei ollenkaan sivu, teki Malinen määräyksen. Hän lähti takaisin työväkensä luokse. Ruispellon piennarta kulkiessaan seisattui hän katsomaan, joko on minkäkokoinen jyvä tähkässä. Niityltä kuului heinänkorjaajien iloista melua.
»Entä kun tilalliset juuri kuuluvat käyneen insinööreille puhumassa siitä, ettei millään muotoa pitäisi antaa työväelle suuria palkkoja», tiesi Holpainen kertoa. »Kies avita!» huusi Lopo, »ne ovat kaikki yksistä puolin meitä sortamassa. Mutta antaahan olla, tulee se vielä kerran niidenkin vuoro, ellei tule tässä elämässä, niin tulee toisessa. Tehkööt vaan uhalla, minkä voivat, kyllä kosto koituu.»
Hän on niinkuin kaikki muutkin herrat. Ulkoapäin he kyllä ovat niin komeita ja koppavia, mutta kun katsoo heidän sisälleen, niin näkee, että he ovat kaikki arkoja ja ujoja kuin koulupojat. Ei heidän kanssaan voi muuta kuin skoijata! KERTTU: Sinustahan on tainnut tullakin aika skoijarityttö! ALLI: Entä sitten. Antaahan nyt tulla sen sinun arkkitehtisi!
Päivän Sana
Muut Etsivät