Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. lokakuuta 2025


"Tyhjät imartelemiset eivät ole soveliaat; ja me puhumme kaikkien niiden puolesta, jotka aikakautensa ja asemansa tuntevat", ehätti Iikka sanomaan, päästääksensä Annia pälkähästä, johon ylioppilas oli hänet imartelevasti saattanut. "Kuinka monta Suomalaista niitä on, jotka jotakin tietävät!"

Ei lämmintä huonetta koko paikalla muuta kuin yksi ainoa tupapahanen ja sauna ja riihi", sanoi vieras naurahtaen ylönkatseellisesti. "Sitä vartenhan minä nyt oikeastaan lähdinkin teidän puheille, että eikö sitä Annia voisi niinkuin pakoittaa Toppolaan menemään?"

Kun asiat olivat tuolla mälläkällään jonkun ajan olleet, tulivat taas Niemimäkelän lapset eräänä päivänä Lukulaan. Iikka ja Anni ryhtyivät kirjoja lukemaan, mutta Kasperille kävi semmoinen ajankulu ikäväksi, sentähden rupesi hän Annia tahtomaan kotiansa. Mutta Anni oli juuri vasta päässyt mieluiseksi tulleesen pikku tieteilemiseensä, sentakia ei hänen haluttanutkaan vielä lähteä pois.

Ainoan siskoni ... tapaili Reita. Sinutkin vielä tuhoavat ja papin ... puhui niin kauniisti ... joudu sanaa viemään! Rakastin Annia kuin omaa lastani... Heittäykäätte suksillenne, ette kotianne näe, jos viivytte! Eivät papille mitään voi! Voivat, voivat!

Usko minua! Anni on semmoinen elävä, josta sinä et ollenkaan voi mitään päättää. Sinä et usko niitäkin ihmisiä löytyvän, joitten ainoa ilo ja onni on saada muille mielipahaa ja harmia aikaan ja joilla ei ole muuta ajateltavaa kuin sitä, kuinka heidän kauneutensa, rikkautensa ja hauska olonsa muita harmittaa. Minäkään en ole uskonut semmoisia ihmisiä löytyvän, ennen kun opin Annia tuntemaan.

"Mitä sinä minulle ostit?" kysyi Anni. "Saat nähdä, jahka tullaan kotiin". Annia oikein äköitti, kun ei saanut sisarellensa näyttää kaunista koristustansa, mutta hän oli jo huomannut, että Lents muutamissa asioissa piti oman päänsä, jota ei mitään kääntänyt.

Lents katseli Annia suurin silmin, mutta Petrovitsch sanoi hänelle: "

"Niin onkin, niin onkin", lausui isäntä tyytyväisenä ja nauroi niinkuin hyvällekin asialle. "Enkä minä luule tässä tarvittavan pitkiä puheita niinkuin tieteellisessä tahi valtiollisessa tarkoituksessa, sillä olettehan te yksinkertaisia ihmisiä. Lyhvimmästä tärkiimpään: minä olen tullut tänne tahtomaan Annia vaimokseni.

Selman puolesta hän oli mustasukkainen, Selman puolesta hän vihasi, Selman puolesta hän tulisesti taisteli kadehtijoita ja pahansuopia vastaan. Eikä hän niin välittänyt vaikka tuimempiakin iskuja antoi, se oli kaikki luvallista, mikä tapahtui Selman tähden. Toverit sanoivat Selmaa kiintotähdeksi ja Annia hänen kiertolaisekseen. Siitä Anni viis, antoi heidän sanoa vain, mitä ikinä halusivat.

Rovasti hymyillen rupesi sitä valmistamaankin, mutta sitä valmistaessaan mietti mitä hän nyt tästä päästyään Annille sanoo ja ajatteli oikein lämmittävänsä Annin sydämmen ja sentähdenkin käski Annia istumaan. Anni ei kuitenkaan istunut, seisoi vaan oven pielessä ja hengitti niin hiljaa, että sydämmensä lyönnin kuuli korviinsa. Ja kun sai sen muuttokirjan näppiinsä niin rupesi vetäytymään oveen.

Päivän Sana

beduineihimme

Muut Etsivät