Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Me olimme kaikki, niinkuin hyvin ymmärrätte, aivan hämmästyksissämme; mutta Allanin suusta ei uteliaisuutemme saanut tyydytystä. Ainoastaan arvaamalla tulimme siihen päätökseen, että hän oli vasta tulisen taistelun perästä saanut rosvon tapetuksi; sillä me huomasimme hänessä useampia haavoja, joita häneen oli siinä leikissä tullut.
Mutta minä toivon mielenne rauhoittuvan, kun vakuutan teille, että Allanin kanssa olemme tästä asiasta keskustelleet. Minä olen selittänyt hänelle, että kunniattomat tarkoitukset tätä turvatonta tyttöä kohtaan eivät millään muotoa sovi yhteen luonteeni kanssa; ja että toiselta puolen hänen sukuperänsä tietämättömyys estää minut toisella tavalla pyytämästä häntä omakseni.
Samalla hän lausui: 'Makaa nyt sinä tuossa, missä ennen sinua on maannut paremman miehen pää! Laihoista kasvoista ynnä pörröisestä, ruskeasta tukasta ja parrasta, jotka vanhuuttaan olivat jo paikoittain harmaita, tunsimme me, Allanin isä ja muut läsnäolijat, että se pää oli Hektor Sumulaisen, kuuluisan rosvopäällikön, joka oli väkevyytensä ja julmuutensa tähden ollut yleisenä hirmuna, ottanut osaa Allanin enon, onnettoman metsänkaitsijan, murhaan ja tuimalla taistelulla sekä tavattomalla nopeudellaan pelastanut henkensä silloin, kun hänen useimmat kumppaninsa tapettiin.
Kaikki muut tällä tanteren kulmalla olijat, paitsi Ranald, olivat Allanin veljen väkeä. »Lurjukset!» tiuskasi Allan, »kuka teistä on uskaltanut näin tehdä, vaikka minä nimenomaan olin käskenyt, että Ardenvohrin herra oli elävältä otettava vangiksi?»
Sillä Allanin uhkaukset olivat ajaneet pois hänen omat klanilaisensa, ja kaikki muut olivat jo ennemmin painuneet eteenpäin, likemmäksi järven rantaa levittäen hälinää ja kauhistusta ja sekamelskaa ja jättäen ainoastaan kuolleet sekä kuolemaisillaan olevat jäljelle.
Totta puhuen, hän on tänä päivänä esiintynyt aivan kuin täysjärkinen mies, niin että minä jo mielessäni salaa olin päättänyt, ettei hän suinkaan saisi turvautua mielipuolien oikeuksiin. Lopetettuansa tämän puheen, josta harva mitään ymmärsi taikka huoli, kaappasi Dalgetty, rautakinnastansa riisumatta, Allanin käden ja rupesi sitä kovasti puristamaan.
Dalgetty hieman pelästyi tästä Allanin vainuntapaisesta aavistuksesta, keiden seurassa majuri oli juuri nykyään ollut. Mutta mielihyväkseen hän kuitenkin pian huomasi, että ennustajan näkö ei tässä asiassa sentään ollut pettymätön.
Kyllä minä suon sukulaiselleni Menteithille kaikkea hyvää; hartaampaa hyvänsuojaa ei hänellä saata olla; mutta hän on, se mun täytyy sanoa, liiaksi hätäillyt tässä asiassa. Allanin rakkaus neiti Annikkaan oli aivan hyvin tietty; enkä kumminkaan voi käsittää, miksi hänen oikeutensa tuon nuoren tytön kiitollisuuteen piti näin syrjään sysättämän, niin ettei siitä vähääkään keskusteltu ennakolta».
Annikka säikähtyi, sillä hän oli kuullut Allanin lähteneen pois leiristä kaukaiselle toimelle; ja vaikka hän oli tottunut näkemään ottoveljeänsä synkkänä, näyttivät tämän silmät nyt tavallista synkemmiltä. Allan seisoi hänen edessään aivan ääneti; Annikka tunsi välttämättömäksi itse aloittaa puhetta. »Minä luulin», virkkoi hän vähän väkinäisesti, »että sinä olit jo lähtenyt.»
Näissä kauheissa teloituksissa ei säästetä edes naisia eikä turvattomia. Ainoastaan yksi pieni tyttönen, joka hymyillen katseli Allanin paljastettua väkipuukkoa, sai pitää henkensä minun hartaasta pyynnöstäni. Hänet tuotiin tänne, kasvatettiin Annikka Lyle nimisenä, ja epäilemättä hän on sievin pieni keijukainen kaikista, jotka ikinä ovat kuutamolla tanssia keikutelleet kanervakankailla.
Päivän Sana
Muut Etsivät