Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Hae esiin vaan viulusi aikanaan. Hyv'iltaa! MIINA. Herra siunatkoon! JAHTIVOUTI. Jumal' antakoon hyvää iltaa! KALLE. Mitä saakelia? Niin. Näin sitä nyt taas ollaan. JAHTIVOUTI. Onkos herra Krööni kotona? Hän käski poikkeamaan tämän kautta. Raudoissa! JAHTIVOUTI. Hyvää iltaa! HILMA. Sano, minkätähden sinä olet raudoissa? ROOPE. En tiedä. Kysy tuolta susivoudilta.
Runo »Rouva Raa'lle» on merkitty vuosiluvulla 1872, mutta lienee oikeammin v:lta 1875 ja kentiesi se runo, jonka näyttelijä Vilho sanomalehtien kertomuksen mukaan luki mainiolle näyttelijättärelle 25/9 s. v. pidetyissä jäähyväiskekkereissä. »Maljan=esitys isänmaalle» on painettu »Kaikuihin Hämeestä» v:sta 1872, jota seikkaa ei ole tekstin alla mainittu. »Saaren impi» on oikeastaan sijoitettava v:n 1870:n runotuotteisiin. »Runoon Suomalaisen alkeisopiston vihkiäisissä» on 4:ksi säejaksoksi otettu mukaan säkeistö, jonka sensuuri aikanaan pyyhki.
Pilgrim asui kappaleen matkaa laksoa alaspäin Don Bastianilla, siksi Pilgrim isäntäänsä kutsui. Se mies oli aikanaan ollut kellojen kauppias, joka oltuansa kaksitoista vuotta Spaniassa, oli koonnut siellä melkoisen omaisuuden.
Mutta koska en ole voinut suojella häntä, niinkuin, sen tunnustan, olisi ollut minun kuninkaallinen velvollisuuteni, niin tahdon syyni sovitetukseksi ottaa elättääkseni sinua orpolapsinesi yhtä hyvin tai paremminkin, kuin miehesi aikanaan teitä elätti; sen ehdon panen vaan, että peruutat tämän kanteesi etkä tule syyksi vielä toisiin miestappoihin.
Kääntykää hänen puoleensa, hän on antava teille tarpeellisia selityksiä asiasta. Ainoa seikka, jota hän ei tiedä, ja jonka minä aikanaan olen hänelle ilmoittava, on se kummallinen ystävyys, jota te noita-akalle ja hänen tyttärelleen osotatte. Tiedän teidän, armollinen herra, halveksivan vanhan opettajan neuvoa, muuten sanoisin: varokaa sieluanne perkeleeltä!
Tällaisen »korkeamman tunnelman» herättämiseksi julaistiin siihen aikaan suurta huomiota herättänyt tekele »Sana aikanaan», jonka syntymiseen oli vaikuttanut maan arkipiispa ja jonka rovasti Hedberg oli kirjoittanut. Teos ilmestyi sekä suomen- että ruotsinkielellä ja levitettiin sitä useita kymmeniä tuhansia kappaleita ympäri maata.
Sanokaa meille siis suoraan ja muitta mutkitta: ystäväiseni, niin ja niin kävi Kaarle XII:n, hän kohosi ilmaan kuin aurinko ja putosi maahan kuin karvakinnas, tappeli kyllä paljon ja kuoli naimatonna; johonka serkku saattaa lisätä, että oli vahinko niin urhoollista miestä ja että hänen aikanaan vaski oli parempaa kuin hopea.
Olisi luullut Inverarya Kuoleman varjon laaksoksi, niin vastahakoisia olivat alhaisemmat päälliköt sitä lähenemään. Monen mutkittelemisen perästä tuli täysi tosi viimein ilmi, että jos kuka vuorelainen hyvänsä ryhtyisi tähän toimeen, pitäisi Argylen markiisi, jolle asia oli vastenmielinen, semmoisen loukkauksen varmasti hyvässä muistissa ja toimittaisi siitä aikanaan katkeran koston.
En katsoa, kun sinä tanssit hänen kanssansa. VIKTOR. Elä anna surulle valtaa, Sylvi. Nämähän ovat sinun ensimmäiset tanssiaisesi. Huvittele tänä iltana mielin määrin. Huolet kyllä tulevat aikanaan. SYLVI. Ei minua haluta jäädä. Minä olen väsynyt ja tahdon kotiin. VIKTOR. Oletko väsynyt? Se on toinen asia. SYLVI. Mene sanomaan Akselille ole niin hyvä. ANNI. Erinomaisen hauska ilta!
Enpähän tykkänään liene maailmasta luopunut, vaikka naimisiin olen mennyt, tiedänmä. Mutta sellaistahan elämä on! AKSEL. No, älä nyt ole pahoillasi, Berthaseni; aikanaan saat kyllä kaikki tietää. BERTHA. En välitä koko asiasta, koska et voi sitä heti minulle sanoa. AKSEL. Iltapuolella, kun lähdemme ajelemaan, kerron sen sinulle.
Päivän Sana
Muut Etsivät