Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Palattuaan sieltä kotimaahansa, alkoi hän levittää Lutherin oppia maahamme sillä tavalla, että rupesi toimittamaan suomeksi hengellisiä kirjoja. Ensiksi toimitti hän aapisen, sitten katekismuksen ja rukouskirjan. Tärkein kaikista hänen kirjoistaan oli Uuden Testamentin käännös. Se ilmestyi painosta vuonna 1548. Sen jälkeen suomensi Agrikola vielä muitakin Raamatun osia.
Moisen koivun Suomen kunnahalle Agrikola kaatamatta jätti: Kirkon, kihlakunnan kukkaseksi, Josta toivon-käki kukkuaapi, Voiman-henki kokkolinnun lailla Innon-liekin iskee ihmisihin. Niin on koivahainen kunnahalla Suomen kansan onnen oksapuuna, Kaunisteena kaiken viljelyksen.
Näiden joukossa ovat Mikael Agrikola ja Paaval Juusten kiitettävimmät kirjallisenkin ansion puolesta. Omituiseksi saattaa sitä sattumusta katsoa, että sen miehen teoissa, joka ensiksi toimitti suomenkielisiä kirjoja painosta, ja joka niinmuodoin perusti kansalliskirjallisuutemme, tavataan myös ensimäinen luetteloinen suomalaisen kirjallisuuden senaikaisista vähäisistä tuotteista.
Suomen kansan toivon kevätkäki Elpyi kukkumahan kunnahilla. Moinen uuden aikakauden urho, Väinämöisen lapsi laatuansa, Oli Mikkel Agrikola meillä, Suomen kansan suuri kasvattaja.
Koko Raamattua hän ei ehtinyt suomentaa, se saatiin noin sata vuotta myöhemmin eli vuonna 1642. Näin laski Agrikola perustuksen meidän kirjallisuudellemme ja samalla Lutherin opille. Hänestä tuli senjälkeen Turun piispa, mutta tässä tärkeässä toimessa ehti hän olla ainoastaan kolme vuotta. Hän kuoli vuonna 1557." "Vai sellainen se oli suomalaisen kirjallisuuden alku.
"Milloinkas Suomeen saatiin ensimmäinen kirjapaino?" kysyi Lauri Antti sedältä seuraavan päivän kalastusretkellä. "Se perustettiin Turkuun vuonna 1642. Mutta suomalaisia kirjoja painettiin jo sitä ennen Tukholmassa", vastasi setä. "Kuka on ensimmäiset kirjat suomeksi kirjoittanut?" "Sen miehen nimi oli Mikael Agrikola. Hän on suomalaisen kirjallisuuden isä." "Mihin aikaan eli tämä mies?"
Romalaiset kuulivat hänen maineensa ja antoivat hänelle omalla kielellänsä nimen "Galgacus." Tämä nimi annettiin hänelle, koska hänen aikaisemmat ponnistuksensa Romalaisia vastaan olivat onnistuneet. Sillä nyt Romalaiset yrittivät päättämään Britannian valloitusta, ja Agrikola johdatti varovaisesti legionejansa semmoista vihollista vastaan, jonka sotatemput hän hyvin tunsi.
Päivän Sana
Muut Etsivät