Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Kreivi Torismut riensi iloisen näköisenä yhdessä Adalgotin kanssa kuninkaan telttaan ja huudahti: "Minä tuon luoksesi vanhan ystävän oikeaan aikaan, kuninkaani." "Hän muistuttaa", puuttui Adalgot puheeseen, "kuningastiikeriä, joka esiintyi viimeksi sirkuksessa antamassasi näytännössä. "En ole koskaan nähnyt sellaista yhtäläisyyttä ihmisen ja eläimen välillä."
Voimakkaasti hän iski särkyessäänkin heleästi soivan harppunsa säpäleiksi vasemmalla puolellan olevaan kallioseinään. "Nyt, Adalgot, hyvästi! Oi, jos olisin voinut pelastaa kansani jäännökset. "Ei jäämällä tänne, vaan pääsemällä vapaasti pohjoiseen. "Siitä ei tule tietenkään mitään. Narses ei koskaan suostu siihen. Eivätkä viimeiset gootit rukoile. Kuolemaan!"
Missä on sitten erotus sankarin ja pelkurin välillä?" "Ei ainakaan voitossa, Adalgot, vaan sotimis- ja kärsimistavassa. "Oikeudenmukaisuus ei ratkaise kansojen kohtaloita, vaan välttämättömyys. "Usein on parempi mies, jalompi suku kukistunut huonomman edessä.
Tejan kirves tunkeutui kilven ja haarniskan läpi Cetheguksen rintaan. "Roma! Roma eterna", huusi hän vielä kerran. Sitten hän vaipui kuolleena maahan. Hänen keihäänsä oli sattunut kuninkaan rintaan oikealle puolelle. Hän ei ollut kuollut, vaikkakin kuolettavasti haavoittunut, kun Vakis ja Adalgot kantoivat hänet solaan. Heillä oli kiire.
"Tuo taistelukenttä olen sen nähnyt monta kertaa unettomina öinä unikuvana tuo taistelukenttä, joka näkee meidät ja kansamme kunniaakkaasti kaatuvan, tuo taistelukenttä, joka ottaa hehkuvaan syliinsä kaikki kuolemaa haluavat, sen jälkeen kuin viimeinenkin keihäs on taittunut tämä taistelukenttä on Tejan valitsema." "Minä aavistan", huudahti Adalgot. "Tuon taistelukentän nimi on "
"Miehet hyökkäävät vihollisen kimppuun ja kaatuvat taistelussa." "Entä tuhannet vaimot ja lapset?" "En voi auttaa heitä. "En ole kristittyjen kaikkivoipa Jumala. "Mutta bysanttilaisten orjuuteen ei joudu ainoakaan goottivaimo eikä -tyttö, joka ei vapaasti valitse häpeää kuoleman sijasta. "Katso tuonne, Adalgot. Vuoren hehku alkaa jo näkyä.
"Siinä hän seisoi pakoon kääntymättä ja kilpeään selkäänsä heittämättä lujana kuin maahan muurattu. "Oikealla kädellään hän levitti kuolemaa vihollisten joukkoon, vasemmalla hän suojeli itseään pyytäen kilvenkantajaltaan yhä uusia keihäitä ja uusia kilpiä." Vakis ja Adalgot antoivat hänelle aina uusia aseita. Kuninkaan aarteesta oli solaan tuotu kasottain kilpiä ja keihäitä.
Kun Adalgot rukoili vangeille armoa, vastasi kuningas synkkänä: "Liian monta tuhatta turvatonta goottivaimoa ja -lasta on joutunut näiden käsiin ja murhattu kotilietensä ääressä. Tämä ei ole enää sotilasten välistä taistelua. Tämä on hävityssotaa kokonaista kansaa vastaan. Tehkäämme mekin puolestamme samalla tavalla."
"Mikä sinun nimesi on, nuori sankari?" "Adalgot." "Mitä täältä haet?" "Rooman prefektiä, Cethegus-roistoa. "Missä hän on, herra kuningas? "Sano se minulle. "Minut ohjattiin tänne. "Täällä sanottiin hänen koettavan torjua rynnäkkösi." "Hän oli täällä. "Hän on paennut. "Hän on kai kotonaan." "Aiotko kukistaa helvetin kuninkaan tuolla kepillä", kysyi Hadusunt. "En", huudahti Adalgot.
"Ja kun kuningas on lukenut kirjoitukset ja jos Adalgot on läheisyydessä, kuten hänen täytyy olla, jos hän on noudattanut neuvojani niin huuda Adalgotia, liittäkää renkaan puolikkaat toisiinsa ja pyytäkää kuningasta tuomitsemaan. "Hän on oleva viisas ja lempeä ja kaikkinäkevä kuin auringonpaiste. "Hän on tuomitseva oikein.
Päivän Sana
Muut Etsivät