Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Tuo aika vuosina 1865, 1866 ja 1867, joilta tämä kertomus on, oli kamalin aika, mitä tämä miespolvi on kokenut näillä raukoilla rajoilla. Pitkät talvet, myöhästyneet ja kylmät kesät ja aikaiset syyshallat tuottivat paikkakunnalle mitä suurinta kurjuutta. "Kova kaikkiin koskee", sanoo suomalainen sananlasku ja tällöin se toteentui, jos koskaan.
En uskaltanut ruveta tulkitsemaan tämän ainoan sanan merkitystä.» Fredrika Runeberg, joka näki, että hänen kuuroutensa välistä väsytti sairasta, ja tiesi, että Emilie Björksténin läsnäolo ilahdutti häntä, kirjoitti useita kertoja pyytäen häntä tulemaan heille pitemmäksi aikaa. Kerran joulukuussa 1865 Emilie noudatti hänen kehoitustaan ja viipyi siellä viikon.
Vanhemman veljensä Nikolain, paljon lupaavan lahjakkaan miehen, kuoleman johdosta Aleksanteri 1865 sai perintöoikeuden kruunuun ja otti puolisokseen tanskalaisen prinsessaan Dagmarin, velivainajansa morsiamen. Isä riensi korjaamaan, mitä pojan kasvatuksessa oli laiminlyöty, ja tutustuttamaan tulevaa hallitsijaa valtio-oikeudellisiin kysymyksiin.
Kun molemmat sitten v. 1865 julkaistiin erityisenä teoksena nimellä "Les cosaques d'autrefois", saavuttivat ylipäänsä sangen suosiollisen arvostelun, jopa niinkin, että kirja erään arvostelijan mukaan on "mille fois plus poétique que le corsaire de Byron".
Mutta vaikka hän oli vanha ja sairas ja vaikka velvollisuudet kodissa ja kodin ulkopuolella yhä kasvoivat, ei hän sittenkään voinut irrottaa ajatuksiaan vanhoista lempiharrastuksistaan. Augusta Walleniukselle hän kirjoitti 1865: "Minun sieluni unelmat ovathan ne sittenkin henkeni lapsia; enkö siis iloitsisi, jos kuulen niiden herättävän vastakaikua jonkun toisen sielussa? Onko tämä turhamaisuutta?
Valtiomiehenä on Snellman iki-muistettava Suomen historiassa; keisarillinen julistus Suomen kielen oikeuksista vuodelta 1863 on luettava hänen ansiokseen, ja 1865 vuoden rahanmuutoksen toimeenpanijana avasi hän uuden uran Suomenmaan aineelliselle edistymiselle.
Vanhempainsa muassa (äiti lienee ollut ruotsalainen) muutti Fredrika Bremer jo kolmen vuoden vanhana 1804 Ruotsiin ja oleskeli siellä melkein koko tuon siunauksesta, työstä ja kunniasta rikkaan elämänsä, kertaakaan enään käymättä Suomen maassa. Ruotsissa hän myöskin kuoli Joulukuun 31 päivänä 1865 Årsta nimisessä kotokartanossaan
Niilin alkulähteet, suuret järvet Keski-Afrikassa, olivat jo löydetyt kun Livingstone lähti kolmannelle ja viimeiselle tutkimusmatkallensa. Mutta Keski-Afrikan sisämaa oli vielä peräti tuntematon ja Livingstonen mieli paloi saadaksensa tätä tutkia ja senvuoksi hän lähtikin jo v. 1865 sitä tutkimaan.
Tämä elämäntapa tietysti heikonsi hänen omaa terveyttään. Kuinka paljon hän siitä huolimatta jaksoi ajatella eri asioita, sitä todistavat hänen kirjeensä ennen mainituille ystäville. Helmik. 14 p:nä 1865 hän kirjoittaa Emilie Björksténille: "Minä en oikein tiedä mitä minä tarvitsen parantuakseni: ilmaa, mutta minä luulen kaikista eniten ystävällisyyttä.
*Gustaf*, syntynyt 1846, kuoli kimnasistina 1865. Sinne johti perheen vanhimman pojan, nuoren Carl kreivin ja minun välilläni vallitseva ystävyys ja sydämellinen suhde tieni siihen aikaan usein; hän oli kanssani melkein yhdenikäinen ja samanaikainen ylioppilas.
Päivän Sana
Muut Etsivät