Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Vanhempainsa muassa (äiti lienee ollut ruotsalainen) muutti Fredrika Bremer jo kolmen vuoden vanhana 1804 Ruotsiin ja oleskeli siellä melkein koko tuon siunauksesta, työstä ja kunniasta rikkaan elämänsä, kertaakaan enään käymättä Suomen maassa. Ruotsissa hän myöskin kuoli Joulukuun 31 päivänä 1865 Årsta nimisessä kotokartanossaan
Sieltäkäsin hän v. 1804 kävi Turussa jatkaen opintojaan kevätpuolella vuotta; mutta näyttää siltä, kuin hän muun osan tätäkin vuotta olisi oleskellut Nauvon pappilassa, päättäen siitä että hänen elämäkerrassaan edellämainitussa Sanan Saattajan numerossa sanotaan hänen olleen Mjödhen luona vuosina 1802-1804, Nauvossa ollessaan hän oli tehnyt ilmatieteellisiä havaintoja.
Kuuteen vuoteen jälkeen vuoden 1804 ei Juteini painattanut mitään kirjotusta, mutta v. 1810, kun Suomi jo oli saavuttanut etuisan asemansa, alkoi hänen teoksiaan ilmestyä toinen toisensa perästä, etenkin sittenkun hän oli päässyt vakinaiseen virkaan Viipuriin v. 1813. Ensiksikin hän v. 1810 julkaisi siihen asti sepittämänsä runot nimeltä »Kirjoituksia Jak. Juteinilda.
Taas heräsi välskärin vanha kunnianhimo; hän otti eron virastaan ja palasi isänmaahansa v. 1804. Luottaen ansioihinsa toivoi hän itselleen loistoisaa tulevaisuutta, mutta ei, lääkeopilliset tiedekunnat olivat jo koroittaneet vaatimuksiaan ja pyysivät nähdäkseen hänen papereitaan.
*Lisäys.* Suurin näistä runoilijoista on Juhana Ludvig Runeberg (synt. Pietarsaaressa Helmik. 5 p. 1804, lukion lehtori Porvoossa,
Päärakennus oli ijäkäs kaksikerroksinen kivirakennus, 1600-luvulta säilynyt, jolloin tila oli vapaaherrallisen Creutzin suvun hallussa. *Viktor Zebor Bremer*, syntynyt 1804, vuorineuvos, Teijon ja Matildedalin tehtaiden omistaja, kuollut 1869.
Yhteen aikaan Turussa oleskellen, toimitti hän painoon useat häärunot ja jälkimuistot, vaan muutti sitten Loimaalle, missä kuoli 14/3 1804. YLH
Muut kokoontuivat hänen ympärillensä. "Tässä seisoin keväällä 1804 isäni ja Hans Nilsen Haugen seurassa. Siihen aikaan tässä oli kanervikko ja paljaita kallioita minne vaan kääntyi. Isäni ja Hauge puhuivat tämän alangon ynnä rämeikön ostamisesta, niinkuin sittemmin tapahtuikin. Hauge neuvoi mitä täällä oli tehtävä ja toimeenpantava melkein niinkuin me sitten teimme.
Samalla kun nämä hänen kirjotuksensa herättivät nukkunutta kansallistunnetta, levittivät ne valistusta, yrittäen juurruttaa pois kansasta ennakkoluuloja, taikauskoa ja huonoja tapoja sekä kylvää siihen tosisivistyksen siemeniä. Åbo Tidning, N:o 26, d. 31 Mars 1804. Edesmenneen muistoxexi. Hämäläinen. Kirjoituksia Jak. Juteinilda.
Ensinmainittu sisältää »lausumisia» muutamien vainajien muistoksi ynnä muita vakavia runoja. Näiden joukkoon Juteini pani tuon jo v. 1804 painattamansa runon Porthan'in muistoksi. Mainittakoon tästä runokokoelmasta myös eräs pitempi runo »Uusi Luominen,» joka on kirjotettu Suomen vanhalla runomitalla, sekä runovihon viimeinen hellää tunnetta ilmaiseva ja hieno runo: »Lapsen Laulu Leskelle, Isän kuoldua», johon on lukijan syytä tutustua sen kauneuden tähden:
Päivän Sana
Muut Etsivät