Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
He saattoivat kantotuolia, jossa Antonina ja Belisarius istuivat. Päälliköt kulkivat jalkaisin. "Missä prefekti asuu", kysyi Belisarius noustessaan kantotuoliin. "Sinun täällä ollessasi päivisin Hadrianuksen haudalla, öisin Kapitoliumissa." Belisarius säpsähti. Kulkue lähestyi Kapitoliumia.
Me virroilla Baabelin itkimme illoin, sun templiäs, Siion, muistellen, ja laskimme vaiti harppumme silloin me oksille kyynelpajujen. Kun murhein me istuimme, mielin ankein, jo vartiat ilkkuivat: »Laulakaa!» He soittaa, riemuita käski vankein: »Nyt Siionin lauluja kuulla saa!» Miten Jahven laulua laulanut oisin ja soittanut rienaksi vieraan maan?
Kun Pyhä Isä öisin yksinäisyydessään nöyryyttää itseänsä, on epäilemättä hänen itse-alennuksensa tavallisten ihmisten rinnalla samassa määrässä syvempi kuin hänen koroituksensa on suurempi.
Pirkko taiten vastaa: »Kuka täällä öisin kutois kumman?» Irja hourinut on muka, itse tehnyt raidan tumman. Päättää Irja itseksensä: Lie, ken liekin! Turha tuosta synkistää on sydämensä, suotta naapuriinkin juosta. Arvata jo sentään voin ma, ett' on piikain työtä tämä, ja jos oikein aatkeloin ma, kauniit myös on raidat nämä.
Hän oli siinä ijässä, jolloin hän vielä kasvoi ja öisin oli hän valveellaan ja vääntelihe, unta saamatta, vaan ajatellessaan ruokaa. Hän ei ollut koskaan aavistanut, että oli niin vaikeata olla nälkäisenä! Hän koetteli poistaa tämän ajatuksen, muistuttamalla mieleensä sillinperkaajan, jota hän muutamaan päivään ei ollut kaivannut.
"Minun on täytynyt kulkea öisin, kun hanki kantoi. Eihän tuo kumminkaan ollut kovin raskas, mutta hyvilläni sentään olen, kun olen saanut sen tänne kotiin. Katsotaanpa nyt, mitä siinä on.
Tuuli, joka sen lehtiä silloin tällöin heilauttaa, lienee ehkä joskus, kuin jossakin kaukaisessa muinaisuudessa, ennenkuin tuli tullista sisään, kulkenut vainioiden ja ehkä vesienkin yli. Sen lehtien hermoja ei elähdytä aurinko itse, vaan sen heijastus ikkunasta toisella puolen kadun, ja öisin kaarilamppujen kuutamo.
Useitten virran-ääreisten tehtaitten kolina ja hohto nousi öisin häiritsemään kaikkia, paitsi sitä paksua, yhtäjaksoista savua, joka tulvasi ulos niitten kattotorvista.
Kaikki nurmi ja kasvit, joita kaupungista voitiin koota käytettiin ruuaksi ja monta oli niitäkin, jotka öisin rohkenivat mennä muurien ulkopuolelle koettamaan hankkia itsellensä jotakin syötävää. Mutta romalaisten vimma kaupungin vastustamisesta oli nyt tukahduttanut kaikki heidän ihmiselliset tunteensa ja harvoin pääsi joku noista onnettomista pakoon kaupunkiin.
Hymyellen istui hän koko illan, säesteli gluntteja, joita Flander kera rovastin lauleskeli. Hymyellen kuuli hän, miten taideniekka anoi Lumikkia mallikseen ja mairitellen sanoi: »Luulen että teistä tehdä alttaritaulun voisin parahimman, neitiseni, jos kirkkomaalari oisin.» Siihen heti vastaus oli valmis patruunalla: »Taulun teiltä tilaan ma ja hinnalla korkealla.» Asia oli päätetty.
Päivän Sana
Muut Etsivät