Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Mut kuink' on, poika, laskentos? Sä lurjus, tuskin tiedät, jos Kaks kertaa kaks on neljä! Ah armoo, herra maisteri, Paraikaa ajatukseni Ne leikki pallopeliä! Vai armoo! Tänne kämmenes, Saat parannusta muistilles, Ja nurkkaan laiska lotka! Ah maister, älkää hutkiko, Uneksin lentäväni jo Korkeella niinkuin kotka. Niin silloin.
Te olette niin tavattoman hyvä minulle, kuiskasi hän, isä ja äiti ovat teille niin kiitollisia; oi, jospa te kerran tulisitte meille ja antaisitte heidän itse ilmaista kiitollisuutensa, he voisivat tehdä sen paremmin kuin minä! Pyydättekö te, Magna, kutsutteko todellakin kotiinne? professorin kasvoilla väikehti säteilevä hymyily. Ah, niin, te olisitte meidän rakkain vieraamme!
"Susey on siis tuon pienen kukkapallolla leikkivän tytön nimi?" "Niin. Minun täytyy joutua matkalle; tuntuu oikein hauskalta, kun olen saanut teitä jälleen nähdä ja olen huomannut että vielä vastaanotatte minua yhtä suurella hyvyydellä, ikäänkuin olisimme vertaisia." "Ah, Tom, toivoisin olevani teidän vertaisenne ei, vaan puoleksi niin jalo kuin taivas on teidät tehnyt."
Mutta, mieli-hyväksensä mies nyt heräsi hädästä, löysi itsensä levolla varsin virheetä, viata, ehkä kieris' kyljen alle hiki kuuma karpaleissa koko ruumiista Kuhaisen. Ah! Nyt armasta iloa, että itsens' ihmisenä ukko pauloista paennut vielä viimeingin havaitsi. Ukko pauloista paennut teki liiton tunnon kanssa, ett' ei enää tyhmän lailla olla toisen turmelia, surma muiden miehuudelle.
Anna. En ... taida! Haa! Vihdoin viimein tapaan etsimäni! kohtaan sinut rintaa rintaa vastaan! Haa! Gerbert! Mitä sinä olet tehnyt! Oliko hänkin sinun sulhos? Anna. Jumalatoin! Nyt eivät mitkään voimat maailmassa pelasta sinua kuolemasta. Voi Anna! Silmäni ovat niin sameat .... näköni ..... niin himmeä.... Missä olen?... Ah!
Pompeijin kauhujen jälkeen tapasin jälleen Olintuksen joka silloin tosin pelastui, mutta ah! vain hetkeksi, sillä myöhemmin hän joutui vääjäämättömän intonsa marttyyriksi. Hän opetti minua pelastuksessani leijonan kynsistä ja maanjäristyksessä näkemään tuntemattoman Jumalan voimaa. Kuuntelin uskoin rukoilin!
Melkeinpä käsittämätöntä on, että pyhän Augustinuksen "Tunnustuksien" kaltainen kirja olisi voinut ilmestyä nykyisessä kristikunnassa; melkeimpä käsittämätöntä on, että jonkun nykyajan runoilijan kanteleesta voisi kajahdella senlaisia virsiä kuin nämät: "Sinun tykös, Herra, tulen Ja huudan syväss' vaivass" taikka "Ah kunne kulkenen, Kas tuskan tuntenen". Meissä kaikissa on se heikkous, että me mieluummin tuomme niitä puolia synnistä, jotka vaikuttavat sen, että se näyttää enemmin sairaudelta ja heikkoudelta kuin paheelta ja synniltä Jumalaa vastaan.
Villi lapseni mylvii, silloinkuin hän on ikävissään, meidän alhainen kansamme nihkuttaa tai itkee, keski-kansamme ainoastaan itkee ja sivistynyt vie nenäliinan silmillensä. Sinä näet, kuinka surunosoitus tulee sitä lempeämmäksi, sovinnaisemmaksi, kuta korkeammalle me nousemme raakuudesta. Ah kyllä, äitillä on niin oikein, niin totisesti oikein, sanoi Attalie.
Hyvää huomenta isä ja äiti! sanoi Göthilda, mennen hitaasti lattian yli, hyvää huomenta! Ah! joll'en minä vaan hengästyisi, kun minä kävelen, sanoi hän hymyillen. Maria otti häntä kädestä ja talutti hänet vanhempiensa luo. Kuinka on laitasi. Göthilda!
Siitä me tunsimme rakkauden, että Hän on henkensä meidän edestämme pannut. Sinä olet, Herra Jesus, rakkauden mehu; Siksi sielu mielellänsä rakkauttas kehuu. Vaan en varsin hyvin mielin saata sitä tehdä, Ennenkuin Sä armostas suot rakkauttas nähdä. Ah, siis anna rakkautes tulla mulle ilmiin; Vie mua paikkaan, josta saan sen nähdä uskon silmin.
Päivän Sana
Muut Etsivät