Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Käveli pihan seuduilla joka paikassa ja istui äänetönnä tuvassa, välistä kävellen akkunasta akkunaan ja katseli ulos, jolloin Kaisa häntä tarkasteli ja huomasi että katsannossakin oli jo vähän noin erikoisempaa, joka aavistutti...
Kuin puro sulattaen vuoren lunta Niin äänetönnä hiipii alankohon, Niin hiipii veikko kuolinkammiohon, Hän ettei ryöstäis elon viime unta. Tääll' löytää murheellinen lohdutusta, On luonto kesän nähnyt pilvettyvän, Ja riemun jäätyvän ja kellertyvän; Ja kuulee valittaen valitusta. Hosianna! Laita korkeiksi portit ja laajoiksi ukset Sido vihreät köynnökset muureihin!
"Mutta emmekö voi tehdä mitään tehokkaampaa?" kysyi Robert, joka äänetönnä kuunteli puhetta.
Hän ei ollut nuorukaisen voimalla ja rohkeudella avannut sydäntänsä kauneimmalle enkelille, minkä taivas lähettää maan päälle: ensimäiselle rakkaudelle; se tuli nyt kuihtuneena, nuhtelevana, kyyneltyneenä hänen puoleksi avattuun sydämeensä ja istui siellä äänetönnä ja kalpeana kynnyksellä.
"Jumala yksin tietää, saammeko nähdä toisiamme enää vai emmekö; mutta sinua en unohda milloinkaan; hautaan asti olet sinä pysyvä sydämmessäni". Minä en voinut vastata mitään. Ihmisiä tuli ympärilleni. Minä en tahtonut heidän nähden antautua tunteitteni valtaan. Maria Ivanovna läksi viimein. Minä palasin Surinin luokse, surullisena, äänetönnä.
"Tuo konna", sanoi hän itseksensä, "minun ei olisi pitänyt olla häntä tuntevinani. Minua harmittaa etten uskaltanut sanoa hänelle ajatustani!" Kun mrs Basset saapui rouva Rossiterin luo, kertoi hän tietysti ystävälleen koko tapauksen ja tämä kuunteli sitä äänetönnä.
Tulija tervehti toista äänetönnä ystävällisesti nyökäten. Hän näytti liiaksi väsyneeltä puhumaan, pyyhki takaraivoansa verhoavalla hunnulla hien otsaltaan ja istuutui arkun kannelle.
»Sinä et tietenkään pidä mitään», sanoi hän tuokion kuluttua kepeää leikillisyyttä tavottavalla äänellä. »Eihän sinulla ennenkään ollut mitään.» »Niin ennen, mutta nyt nyt pitäisi olla!» Tytön ääni värähti niin kummasti, että nuori mies tahtomattaan ailahti, laski kynän pöydälle ja katseli äänetönnä pesässä palavaan tuleen.
»Missä sinä olet, minun Tumma tyttöni uuninnurkassa?» Nuorukainen meni luo ja otti hänen molemmat kätensä: »Kädet silmillä ja väriset...?» Nuorukainen katsoi pitkään, äänetönnä. »Minä menen paikalla takaisin», virkkoi hän kuin anteeksi pyytäen. »En minä arvannut että se niin kovasti sinuun koskisi.» »Ei, ei», sanoi tyttö hätäisesti; »en minä sitäkään tahdo.»
Menkää siis äänetönnä eteenpäin; muuten saattaisi seuraus varomattomuudestamme olla se, että lumi-vyöry minun musertaisi ja peittäisi. Käykäämme siis eteenpäin." Mahdottoman suuri lumi-kinos makasi sillalla, ja niin kauheita lumi-tönkkiä rippui ulkonevista kallion-seinistä heidän päänsä yli, että näytti ikäänkuin olisivat kulkeneet valkoisissa pilvissä myrskyisellä taivaalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät