United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Näinpä suusta sulavasta oli pappi tarinoinut, puhunut myös kapinasta: hyvää tuost' ei tulla voinut, ellei vaihtuis esivalta maassa kaikkiansa kerta; päästäis Hurtan ikeen alta vuotamasta liioin verta. »Sunnuntaisin kirkkoon tule, siellä enemmän ma puhun, siihen asti suusi sule, kuulla Hurtta voisi huhun. Miehet varmat vaan on myötä; saa ei kotiin jäädä kukaan. Hiljaa tehdään suurta työtä.

Lauloi päivät pääksytysten, yhytysten yöt saneli: päätyi päivä kuulemahan, kuu kulta tähyämähän; aallot seisottui selällä, lainehet lahen perällä; puuttui virrat vieremästä, Rutjan koski kuohumasta, vuotamasta Vuoksen koski, joki Juortanin pysähtyi.

Kyyneleet lakkasivat heti vuotamasta, ja ennenkuin olin ehtinyt estää, oli miehellä jo viinaleili suun edessä. Vaikka uhkasin pyssylläkin, ei Iivana hellittänyt, ennenkuin oli määränsä saanut kurkkuunsa, ja hänen määränsä ei ollut vähäinen. Tottunut juomari joi viinaa kuin vettä. Nyt oli pakko saada vanki veneeseen, ennenkuin hän ehti humaltua.

Veri oli lakannut vuotamasta, sillä vaimoväki oli tuonut riepuja, joilla sidottiin haavat kiinni. Niistä oli yksi pahin; se oli vasemman olkaluun alapuolella ja näytti menevän hirvittävän syvälle. Pulppuamalla siitä alussa tuli verta ja kauan sieti hautoa kylmällä vedellä ennenkuin saivat sen verran taukoamaan, että voivat panna siteen päälle.

Lopulta kyyneleeni taukosivat vuotamasta ja subjektiivinen loukkaantumisen tunne hävisi sekin. Mutta katkeruus, joka oli syntynyt tästä persoonallisesta kokemuksesta, nähdessä, mitä kärsimyksen verkkoja köyhyys kietoo saaliinsa ympäri, ei poistunut, se päinvastoin kiihtyi ja kääntyi lopulta oikeaksi ihmisvihaksi.

"Nyt", jatkoi hän ollen Lyylistä tietämättömänä olevinaan, "olen täyttänyt vaatimuksenne, vartoon vaan palkkaani lupauksenne mukaan." Isäntä ei vastannut mitään. Hän henkäsi vaan raskaasti ja näytti tuskalla voivan pidättää kyyneleensä vuotamasta. Hanneskaan ei voinut sillä kertaa enempää kysyä, vaikka hän ei tietoansa ilmaissut.

Hän sai puhelahjansa takaisin, ruoka alkoi maistaa, kyyneleet taukosivat vuotamasta, selkä ja sääret oikenivat, ja hän taisi jälleen kävellä keppiin nojautumatta.

"Piäty, veri, vuotamasta, hurme, huppelehtamasta, päälleni päräjämästä, riuskumasta rinnoilleni! Veri, seiso kuni seinä, asu, hurme, kuni aita, kuin miekka meressä seiso, saraheinä sammalessa, paasi pellon pientaressa, kivi koskessa kovassa! "Vaan jos mieli laatinevi liikkua lipeämmästi, niin liikkuos lihassa sekä luissa luistaellos!

"No katso vain, mutta johan minä sanoin, ettei tässä ole mitään vaaraa." Ja niin olikin asian laita. Pyssyn luoti oli repäissyt muutaman tuuman lihaa ja vahingoittanut vähän kylkiluuta. Veri oli tauonnut vuotamasta, ja kun haava oli pesty puhtaaksi, ei se ollut vaarallisen näköinen. Haavan ympäri sidottiin märkä riepu ja Heikki pyysi jotakin syödäkseen.

Minä jäisin lohduttomaksi lopuksi päiviäni, jos ken rohkenisi himmentää tuon ihanan helmen, jonka puhdas, taivaan sininen loiste on silmieni ihastus! Kirotut olkoot silloin kaikki siteet, joilla olen estänyt punaisen veren vuotamasta tämän nuorukaisen sydämestä!" "Teidän liian suuri rakkautenne tyttöön tekee, että näette vaaran likempänä ja suurempana, kuin se tosiaan onkaan.