United States or North Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hienot huulet luonnottoman kehnotekoisen nenän alla nipistyneinä visuun, pitkä musta viitta yllään ja sanomalehti kultasormuksisessa kädessään seisoi nyt rovasti oikeushuoneessa keskellä lattiaa. Lautakuntakin istui penkillään kymmenmiehisenä rivinä kenkiään katsellen. Kaikki näkyivät odottavan, milloin tuomari kykenee tehtäväänsä.
Sen sanottuaan mies kaivoi kainalolaukustaan paperin, jonka nurkissa näkyi ruskeankirjavat leimamerkit, ja sanoi: Tässä se on päätös. Mikko ei välittänyt päätöksen näkemisestä. Kasvot synkistyivät ja hän puristi suun ja hampaansa visuun ja oltuaan kauan ääneti sanoi surunvoittoisesti: No, hyvä tuo oli, ettei sattunut heinän- tai elonkorjuuaikana. Mutta rukiinkylvöttä jään tulevaa vuotta varten.
Tämän sanottuaan suntio näpisti kohtalaisen paksut huulensa visuun, siten antaakseen sanoilleen peruuttamatointa painoa ja alakuloisena jäi katsomaan niitä hautaristejä, joitten messinkiset kirjaimet kimmeltivät vasta paistamaan selvinneen keskipäivän auringon paisteessa. Nyt kuului kirkosta loppuvärsyn laulu, jonka perästä piispa tiesi usahtavan sen pappijoukon kirkosta sinne sakaristoon.
Isäntä näpisti paksut huulensa visuun, punalti tummatukkaista suurta päätään ja sanoi varmasti: Tallessa ne ovat hevosessa kaurat. Meillä ei olisi mitään, ei kauroja eikä muuta, jos ei olisi hevosia. Ja meillä ei koko talossa olisi mitään, jos ei olisi minua ja minulla hyviä hevosia. Se on niinkuin vanhoilla ihmisillä oli tapana sanoa, että henkensä on hevosessaan, taloutensa vaimossaan.
Poistui vaan porstuaan, toi sieltä kimpun tuoreita varpuja, joista rupesi latomaan luutaa. Mutta Jukke tahtoi vaan yhä jatustaa Hannan kanssa. Tekeytyi ivallisen näköiseksi ja pilkallisesti virkkoi: »Näytä sinä sitä tuhatta markkaa minulle sitten kuin Antti tuopi», näpisti paksut huulensa visuun ja hymähti pilkallista naurua näyttääkseen, ettei hän usko sitä Antin tuhatta markkaa olevankaan.
»Tyhjään tämä itsellä pitäen ainoana hevosena menee.» »Ja hävittäen vielä tyhjempään», keskeytti taas Antti. »Et aio ollenkaan hävittää tätä hevosta?» jatkoi yhä Jukke. »En millään. En vähällä en paljolla, en sanalla en rahalla», kuului taas Antin kylmä vastaus, näpisti suunsa visuun osottaakseen, ettei hän tahdo jatkaa puhetta.
Sido kansi visuun Maria, kas noin, nyt on hyvä. Katselkaapa noita epäsomia pukuja; kun eivät nuo tyhmeliinit edes ymmärrä väistyä pois ihmisten tieltä. Voi näitä aikoja, joissa elämme!" "Varmaankaan ette täti oikein tarkastelleet heitä! muutamilla heistä oli varsin sievät ja ystävälliset kasvot; kankurin Hanna kulki viimeisenä, hän, joka nyt kääntyen nyykäyttää päätänsä."
Piispan risaiset, lihavat kasvot punastuivat tämän kuunnellessa ihan korvia myöten, mutta hän koitti sitä salata ja kiirehti sanomaan: "Nyt todellakin sain vastauksen... Nyt ymmärrän... Juuri sellainen syy täytyy olla, sillä tuollaiseen seurakunnan kokokäänteeseen viiden vuoden ajassa ei riitä muut keinot." Nyt piispa näpisti visuun paksut huulensa ja nyökytti suurta, raskasta päätään.
Rahan vähyydestä ei meillä tule olemaan mitään puhetta. Tuntuuhan tuo vähän kummalliselta Matin lähteminen noin pienenä outoon maailmaan, mutta minä en siitä rupea päättämään mitään, sanokoon isä mitä sanoo, arveli Auno hieman alakuloisesti. Hyvä on, että pääsee Matti näitä näkemästä, mitä meillä on nähtävänä, sanoi Mikko tyynesti ja huulet näpistyivät visuun.
Mutta ilta kun kului yhtä pitkälle kuin eilenkin Mikon käydessä kuusta kuulemassa, veti Mikko lakkinsa syvään päähänsä, nosti takkinsa kauluksen pystyyn, puristi sitä kaulaansa visuun ja sanoi: Mutta minäpä lähden oikein itseltään kuuselta kysymään, mitä se tämmöisellä ilmalla puhuu. Sen sanottuaan Mikko puikaisi ulos ja juoksi kuusen juurelle, jossa oli lunta vain harmaana roskien seassa.