United States or Martinique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaienneena minä odotin sitä selitystä, joka nyt seuraisi. Naomi alkoi kysellä minua. "Muistattehan käyntiänne vankilassa Ambrosen luona?" sanoi hän. "Muistan kyllä". "Ambrose kertoi meille jotakin, jota hänen halpamainen veljensä oli lausunut John Jagosta ja minusta. Muistatteko, miten asia oli?" Minä muistelin tuota vallan hyvin.
BANQUO. Niin aivan sanat kuuluivat. Ken tuossa? ROSSE. Kuningas onnellisen tiedon saanut On voitoistas, Macbeth; ja kuullen, kuinka Kapinan liekiss' alttiiks panit henkes, Hänessä ihmetys ja kehu kilvan Sinusta kiistää. Tuosta vaienneena, Ja päivätyötäs silmäten, hän huomaa Sun pöyhkäin norjalaisten riviss' aivan Kamoksumatta surman hirmukuvaa, Jonk' itse loit.
Jätettynä seisoo valtaistuin, vaienneena on kannel, itkussa silmin ja alla päin valittaa korkea jumalatar Musika, ja tuhansittain tuhansia ihmissilmiä katsoo kysyen vähäiseen, korkeaan taivaasen; mutta voi! siltä ei tule vastausta tuohon arkaan, katkeraan kysymykseen: "miksi?" JOULUJUHLA METS
Nytkin mestisin tehdessä muistutuksiaan näistä asioista pysyi vanhus vaienneena ja miettiväisenä. André Certa lakkautti vaiti-olon sanoen: "Unhoitatteko että Saran, ruvetessaan vaimokseni, välttämättä täytyy tulla paavin-uskolaiseksi?" "Aivan oikein", vastasi Samuel alakuloisesti, "muttu Sara tulee pysymään juutalaisena, niinkauan kuin hän on minun tyttäreni".