United States or Comoros ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja ylevänä yleni Marjatan poika vastatessaan: "Suottako minut Virokannas Karjalan kuninkaaksi kastoi? Suottako pantiin Marjatan poika kaiken vallan vartijaksi? Eikö ole minussa miestä myrskyn tuhoja torjumaan?" "Sinun on valta, Marjatan poika", virkkoi silloin Päivän poika. "Voit varjella vaaroilta, saatat suojella pahalta, mutta kerro kuitenkin kuinka kansani käynee!"

Niinikään ei Mérimée, joka muuten kaikella tavoin koettaa varoitella "pikku Eugénietänsä" uhkaavilta vaaroilta, voi olla ihmettelemättä tämän tavatonta rohkeutta. "Jos me aina ajattelisimme vaaroja, niin emme saisi nukkua rauhassa hetkeäkään. Paras on olla niitä ajattelematta ja luottaa kaitselmukseen", sanoi hänelle kerran keisarinna ja tämän kertoo Mérimée todellisella ihmettelyllä.

Koska niin on, niin ei toki pitäisi kenenkään suuruudestaan eli muusta onnestaan ylpeillä, eikä alhaisempia ylenkatsoa, vaan kiittää Jumalata omasta paremmasta olostansa ja muistaa, ettei milläkään korkeudella asuta niin lujassa ja vahvassa, ettei siitä kerran voisi langetakin. Sanotaankin tuulessa ja myrskyssä puiden vaaroilta ennemmin kaatuvan, kuin alangoilta.

Ota minut haltuusi ja varjele minut!» »Miltä? Keneltä?» »Vaaroilta, jotka väijyvät minun omassa sydämessäniKuului ilmassa kuin pitkä pilkkanauru. Ja kului kotvasen, ennen kuin sen keskeltä jälleen alkoivat järjelliset sanat soinnahdella. »Tuhannet ovat tuossa sinun paikallasi samoin seisoneet, tuhannet sinun tavallasi kysyneet, tutkineet, pyytäneet ja valittaneet. Kuinka voisin kaikkia auttaa?

Tulisit, emäntä, kerran Karjalaa katsomaan, koska Karjalasta olet kotoisin! Ollaanhan naapureja, toisten vaaroilta tulet toisten vaaroille tuikkaa. Päivä koskia lasketaan, toinen tyyniä vesiä soudetaan, väliin vähän kankaita astutaan, ja kolmas taas koskisia vesiä viilletetään niin jo sieltä suvannon alta minun kalamajani kuumottaa, ja siitä vielä vähän, niin jo ollaan kotikylässä.

Katselin vaimoani, lapsiani ja tunsin vanhuksen raukkamaista pelkoa, ukon, joka tuntee olevansa liian heikko suojelemaan omaisiaan tuntemattomilta vaaroilta. Jyske tuli ankarammaksi, tuntui kuin olisi kolkutettu portille. Samassa rupesivat hevoset tallissa kauheasti hirnumaan ja alkoi kuulua karjan tukahutettua ammumista. Me olimme kaikki nousseet seisoalle, vaaleina levottomuudesta.

Oli vanha tapa pitäjässä, että vasta sitten, kun pappilan kokko oli tuleen pamahtanut, syttyivät muut. Laamannin kokko! Saaren kokko! Niemen kokko! Tuulivaaran kokko! Kolme, neljä kuudes kymmenes! ja pian tuikki ja leimusi ja pamahteli kaikilta vaaroilta, kaikissa saarissa, niemissä. Mutta Rajavaaralta ja koko siltä kulmalta ei näkynyt ainoankaan tulen tuiketta.

Luulit liikoja itsestäsi, kaiken tukahduttaja talvi... Et ole yksinvaltias sielläkään, missä sinulla on ikuinen valta. Et ole saanut edes Erebusta sammumaan, vaikka satoja tuhansia vuosia tuiskutit lunta sen kitaan. Maantie kulki suorana kuin rautatielinja vaaroilta soille ja soilta vaaroille, läpi talottoman, metsäisen erämaan.

Hän rukoili tapansa mukaan iltarukouksensa kovalla äänellä, rukoili isän ja äitin ja morsiamen puolesta, pyysi Jumalaa heitä suojelemaan tulelta, tulipalolta ja kaikilta vaaroilta, rukoili hyvää vuotta ja hyvää esivaltaa ja viimeksi Jumalan suojelusta kaikille ihmisille, sekä hyville että pahoille.