United States or Saint Kitts and Nevis ? Vote for the TOP Country of the Week !
ELINA. Mutta vielä: Että iso-isäns, likan silmäterä, Lupauksen täyttääksensä, pyhän valan, Lähtee keral kumppaninsa Conon'in Taistelemaan Kreikalaisten sankarina Vastoin Turkkilaista rumaa, joka taasen Kuni kertoisimme vihasena karkaa, Vertajanoovana kohden Hellaksen maata. KASPER. Perin armottomat, hirveen kovat sanat! ELINA. Ne hän toki ensin huuliltamme kuulkoon. KASPER. Rohkeutes tunnen.
Niin, kyllä minä kuulin, mitä kenraali sanoi, kuin istuin koirankopissa ja silloin sydämmeni vavahti, ja kyllähän minä turkkilaista pelkäsin, mutta pahemmin minä pelkäsin, että minua sanottaisiin pelkuriksi raukaksi. Sen tähden minä purin hammasta, ja hain rumpupalikkani ja sitte ajattelin: vaikkapa he minua löisivätkin, niin minä rummutan kuitenkin! Mutta he juoksivatkin kaikki tyyni tiehensä."
Sodasta palattuansa koki hän kaikin tavoin saada meitä Turkista pois. Saksan keisarilta pyysi hän kuninkaalle vapaata kulkua Saksan valtakunnan lävitse; ja jopa tarjosi 8,000 turkkilaista saatto-miehiksi, jos Kaarle mieluummin matkustaisi Puolan kautta. Mutta Kaarle vastasi lyhykäisesti: "ett'ei hän ilman sataa-tuhatta miestä liiku paikaltakaan."
Pauli, me kohtaamme vielä. PAULI. Me uskomme niin. Oi! minä seuraan sinua, minä seuraan. TYKO. Sinä tähän jäät. En tahdo muiden elämätä riistää, en tahdo isältä rakastettua poikaansa, vanhuutensa tukea temmata pois, ei, sitä en tahdo tehdä. Yksin vaellan. PAULI. Mutta mihin suunnitat matkas tästä? TYKO. Teroitanpa kalpani nyt partaista Turkkilaista vasten.
Silmäntarkkuudessa, käden sukkeluudessa ja hevosensa hallitsemisessa ei prinssi Syysyöllä näkynyt vertaansa olevan; hän oli ottanut kuusi rengasta, yhtä monta turkkilaista ja neljä kyyhkystä, ennenkuin vielä prinssi Talvilumi oli saanut ainoatakaan.
Salli minun sanoa sinulle, Edith, että kerran kenties tulet pitämään rehellistä turkkilaista parempana kuin kavalaa skotlantilaista". "En en koskaan!", Edith vastasi, "vaikkapa Richard itse kääntyisi siihen väärään uskontoon, jota karkottaakseen Palestinasta hän on purjehtinut meren poikki". "Sinä tahdot saada viimeisen sanan", sanoi Richard, "ja sinä sen saat.
Samassa myös huomasi hän, kuinka kaksi sekasortoon joutunutta, tavattoman rotevaa turkkilaista, riensi majuri B:tä kohden ojennetuilla pistimillä. Kaarlon sydäntä vihlasi. Nuolen nopeudella kiiti hän heitä kohden, pyssy tähdättynä, ja laukasi. Silloin syöksyi turkkilainen kumoon, laukaisten kaatuessaan kiväärinsä, josta luoti meni ilmaan.
Ensin tarkastimme, mitenkä heidän etuvartiansa olivat asetetut, mitenkä etuvahdit olivat sioitetut y.m., y.m. Hauska oli katsella, kuinka kaksi Turkkilaista etuvartiaa seisoi rinnatusten, puhuen keskenään, meistä mitään tietämättä. Me ajattelimme: mitäs tässä odottelemme suotta, tehdään pois. Otimme kiväärimme ja panimme pistimet erikorkeuksille ajatellen: tottahan kuitenkin joku kuula sattuu.
Keskellä seuraa näki hän ryöstetyt vaatteensa ja sai käskyn ottaa ne takaisin. Häneltä kysyttiin, mitä muuta hän kaipasi, ja sitä myöten kuin hän luetteli, annettiin jokainen kalu takaisin. Paria pientä turkkilaista hopearahaa tietysti ei kuitenkaan löydetty; ne olivat muka luultavasti ensihäiriössä pudonneet maahan ja hävinneet hietikkoon.
Mutta lämmittäessään hän on samalla kuhninut ja lukenut: hän on ottanut mukaansa Gogin ja Magogin sodan, jota tutkien hän on huuhdellut pakaroitaan ja käsivarsiaan. Muttinenkin tulee saunaan. Hän sanoo: »Mitä turkkilaista, täällähän on vielä vinkaa.» »Vinkaa? Mitä se on? Häkääkö? No, lyödään sitten se löylyllä ulos», vastaa Tommola. »Mutta koetapas minun pakaroitani, miten ne nyt ovat kylmät.