United States or Panama ? Vote for the TOP Country of the Week !
Istuu peltiseppä itse pöydän ääressä, kirjojen takana suu tupessa. Hinkki istuu sohvalle: ei suju puhe. Sanoo: Noh, mitenkäs hurisee? Ei hurisekkaan, vastaa sälli. Hinkki nousee koko seinän ylettyvää kirjahyllyä tähystelemään. Katselee ainakin puolen tuntia: Ei vaan lähde sanaa tuppisuulta sälliltä.
Vaan mistä minä tiedän, mikä mies te olette ... kunhan ette vain vie jonnekin pimeään huoneeseen ja ryöstä... Mutta kyllä minulla on puukko! ja hän tavotti toisella kädellä vyöhystäänsä. Ei sitä tarvita, antaa sen vain olla tupessa ... mennään nyt pois huoneeseen markkinaväen jaloista. Niin, mennään, mennään vain ... kyllä minä tulen vaikka mihin, kunhan vain mennään.
Vaan aatteleppas, jos eivät suostuisikkaan vaihettamaan?" "Mitä vielä! minulla on kultaa, joka heidät hyvällä saa siihen taipumaan ... ja rautaa, joka tarvittaessa heitä siihen pakoittaa." Näin sanoen, Villon pyöritteli takkinsa alla tupessa olevaa pientä tikaria. Troussecaille'lla oli takkinsa alla yhtäläinen todistus-kappale.
Näin Donavan yli päästyämme Sistovan puoleiselle rannalle kaikuivat raikkaat hurraahuudot ja onnittelimme toisiamme senjohdosta, että olimme astuneet jalkamme vihollisemme maahan. Tässä myös pistimme painetit kivärien päihin, joita tähän saakka olimme tupessa kantaneet. Nyt poljimme jo sitä maata, jossa meidän kohtalomme oli ratkaistava.
Senpä laitti laiska Jaakko, Suuri sankari Savossa, Kuin ol' kultakannuksissa, Sukat sulkusta kuottu, Paita Saksan palttinasta, Housut puolipurppurasta, Viitta viinistä verasta, Takki tehty taitavasti, Jossa riippuivat ritarit Kultaketjuissa koreat, Vyöllä kiiltävä kihenki, Suolilla hopiasolki, Kupehella kuulu tuppi, Tupessa on tuima rauta, Kalpa kahta kyynäreä.
Ajutantti selitti talonpojan vastaukset, mutta sanoi myöskin pelkäävänsä hänen olevan vakojan. Ainakin saattoi hän viedä Suomen armeijalle tietoja Venäläisten asemasta. Hän oli ollut aseisin puettu, mutta kätkenyt pyssynsä kasakkien päälle-karatessa. Puukkonsa olivat hänellä vielä jälellä tupessa, joka riippui hänen vyöstänsä.
Yöllä istui Paavo majan vieressä, puron rannalla. Kapineiden seassa, joita hän kantoi tupessa vyöllään, oli hänellä myöskin ongenkoukkuja ja siimoja. Niillä sai hän joukon nieriäisiä, jotka hän, taitavana kalastajana, aamupuolella valkeaa tehtyänsä, paistoi. Kun aamu-aurinko oli noussut ja lähetti säteitänsä rämeen ylitse, lähestyi Paavo pientä majaa.
Aluksi hän kiitti meidän uskoamme. Hän sanoi, että olimme suuresti edistyneet hänen poissa ollessaan. Mutta hän jatkoi sanoen: "meillä täytyy olla enemmän kuin usko meillä täytyy olla rakkaus! Jos mies on yksinään; miekka kädessä; tekee se yhtä, joko hän pitää sitä tupessa taikka ei; mutta jos hän on keskellä ihmisjoukkoa, tulee hänen pitää sitä niin, ettei hän haavoita ketään."
Jos heillä olisi kynnet niinkuin kotkalla, jos hampaat niinkuin sudella ja jos voimat niinkuin karhulla, ja he nousisivat meitä vastaan, me emme vihaisi heitä. Mutta he eivät ole meitä pitemmät, ei voimat riitä meidän voimillemme, samaa ihmisrotua, samaa verta ja lihaa, ja kuitenkin meidän täytyy seista aseettomina heidän edessään ja paeta heitä, tikari tupessa.
Hän soimasi itseänsä typeräksi pässinpääksi. Miksi en kysynyt Samulta ennen? Hänellä on omansa, niin ilmoitti hän tuolla veneessä. Minä poloinen poika! Kyllä silloin kieli lörpöttää, kun olisi parasta olla vaiti, mutta pysyy silloin suu tupessa, kun olisi tärkeä asia selvitettävänä! Ja tilaisuus semmoinen kirkosta tullessa! Pölkkynä istuu mies pulskan tytön vieressä!