United States or Iceland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ehkä se on vaan äidillistä heikkoutta minun puoleltani. Minusta tuntuu, että sinä olet turvattu, kun olet Georgin. Enkä minä voi kestää ajatusta, että minun täytyy ehkä piankin mennä pois ja jättää sinun tulevaisuutesi avoimeksi. Mamma, mamma, saako semmoinen asia riippua tulevaisuuden laskuista! Mietittyään vähän mamma sanoi: Minä voin ymmärtää sinua.
Tavailtuaan kirjotusta tarpeeksi asti katseli hän neuvotonna ympärilleen kaikille tahoille. »Etkö ymmärrä sitä?». »Oi ymmärtäisin ... kyllä, herra. Mutta ensiksikin ... ette voi sitä tosissanne tarkottaa... Ja sitten ... jos olisitte tosissannekin, mitä minä niillä tekisin?» »Turvaat tulevaisuutesi!»
Mitä taas tulee sinuun, Fredrik" jatkoi hän, ojentaen kätensä nuorukaiselle "sinä olet, toivoakseni, aina pysyvä ystävänämme; mutta sinä näet nyt, että meidän täytyy erota. Tulevaisuutesi ei minua huolestuta, sillä taito hankkii sinulle kyllä paikan; mutta tuo ero minua vaan surettaa, minä kun olin tottunut pitämään sinua kolmantena poikanani."
Tämä johtava aate, joka toistuu lakkaamatta, on Emersonilla »luota itseesi», luota kirkkaalla ja hartaalla hiljaisuudella siihen sumuun, joka sitoo korkean syntyperäsi säikeet tulevaisuutesi mahdollisuuksiin, jotka ovat jollakin tavalla jo nyt vallassasi ja valintasi varassa. Olkoon luottamuksesi suotuisana ilmakehänä tuon silmun kasvulle.
Mutta eräänä iltapäivänä, kun he olivat juoneet kahvia salissa, sanoi Bengt äkkiä hetkisen vaitiolon jälkeen: "Niin, ehkä nyt ottaisimme tulevaisuutesi hiukan puheeksi, Sven. Oikeastaan ei kai enää käyne juuri päinsä, että kuljeksit täällä mitään tekemättä. Mihin olet itse ajatellut ryhtyä ensi tilassa?..." Sven, joka istui ikkunan luona ja katseli lahdelle, nousi ja tuli isän luo.
Hän vastasi siis vapisevalla äänellä: Kävin erään sairaan luona. Olisit voinut käydä siellä sopivampaan aikaan, sanoi isä. Kun sinä unohdit minut, olen minä sinua ajatellut. Kas tässä, olen lukenut läpi testamenttini ja pannut sinun osallesi entisen lisäksi vielä kuusi lypsävää lehmää. Huoletta voin nyt lähteä täältä; tulevaisuutesi on turvattu. Isä hyvä!
Betti täti näytti ajattelevalta: Minä en ole niin vakuutettu tohtorin tunteista kuin sinä, minä luulen, että hänen miehenylpeytensä on saanut kovan kolauksen ja että hän tuntee pistokset. Sinä näytät niin iloiselta ja onnelliselta, lapseni, ja kuitenkin on tulevaisuutesi perin epävarma ja synkkä. Mutta minä olen kuitenkin vapaa, Betti täti sinä tiedät, mitä se merkitsee!
Meidän täytyy erota! Syystä, ettemme sovi toisillemme ja että ainoastaan sinä juuri voisit tulla onnelliseksi erottuamme. Sinun vapautesi ja tulevaisuutesi vuoksi voimme mielestäni purkaakin kihlauksemme! Eikö niin, Julia? Samaa ajattelin minäkin oli Julian tyyni vastaus. Erotkaamme! Kumpikin nyt sai takaisin tuon rakkauden suuren symboolin, kultaisen sormuksensa! Hyvästi Kaarlo! Hyvästi Julia!
Sinä olit saanut hänen viimeisen huokauksensa, hänessä olit kadottanut kaikki, mitä sinulla oli tässä maailmassa, tulevaisuutesi oli pimeä ja ilotoin, ja kuitenkin olit sinä nöyrä, lempeä, ystävällinen ja hyvä! Sinä itkit mutta lohduttaen sanoit ystäville, jotka kanssasi surivat: "uskokaa minua, ei tämä ole niin katkeraa!" Silloin ymmärsimme, että lohdutusta löytyy, jota ei tämä maailma anna.
Hän kumartui tytön puoleen. »Regina kuuletko, mitä kirkkoherra sinulle lupaa?... Tiedät, että tulevaisuutesi on turvattu. Tahdotko seurata häntä?» Silloin kohotti tyttö hehkuvat, kyynelten valelemat kasvonsa häntä kohden ja nyyhkytti: »Pyydän, herra älkää tehkö minusta pilkkaa » »Tahdot siis jäädä luokseni?» »Tiedättehän sen, herra! Miksi kiusaatte minua?» »Nouse sitten, niin lähdemme».