United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Kieretyisen Jo tuossa lepäelevi, Nuoren neitosen keralla, Käs' orosen ohjaksessa, Toinen neitosen nisoissa. Siinä neitosen kisaili, Tinarinnan riskaeli, Noilla Wäinön kankahilla, Ammoin raatuilla ahoilla. Niin neiti sanoiksi virkki, Sekä lausui ja kyseli: "Lienetkö sukua suurta, Isoa isän aloa?"
Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, tuossa neittä mairotteli, kuihutteli, kutkutteli, käsi orosen ohjaksissa, toinen neitosen nisoissa. Siinä neitosen kisasi, tinarinnan riu'utteli alla vaipan vaskikirjan, päällä taljan taplikkaisen. Jo antoi Jumala aamun, toi Jumala toisen päivän. Niin neiti sanoiksi virkki, kysytteli, lausutteli: "Mist' olet sinä sukuisin, kusta, rohkea, rotuisin?
Pian lenti matkan pitkän, välehen välit lyhenti, meren poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan saarehen selällisehen, luotohon merellisehen. Näki neien nukkunehen, tinarinnan riutunehen nurmelle nimettömälle, mesipellon pientarelle, kupehella kultaheinä, vyöllänsä hopeaheinä.
"Onpa meiän patvaskalla päällä haahen haljakkainen; se on kaita kainalosta, soma suolien kohasta. "Onpa meiän patvaskalla, onpa kauhtana kapoinen: helmat hietoa vetävi, takapuolet tanteria. "Vähän paitoa näkyvi, pikkaraisen pilkottavi: on kuin Kuuttaren kutoma, tinarinnan riukuttama.